Nordean uusi konsernijohtaja: Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen iskee elintasoon

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen johtaa suomalaisen elintason laskuun, sanoo Nordean konsernijohtajaksi vasta valittu Casper von Koskull. Hänen mukaansa sopimus olisi ollut vähimmäisvaatimus talouskehityksen kääntämiseksi paremmalle uralle.

talous
Casper von Koskull
Casper von KoskullYle

Pohjoismaiden suurimman pankkikonsernin johtoon nousee marraskuun alussa suomalainen Casper von Koskull. Hän saa pankin johdettavakseen tilanteessa, jossa talouskasvu jumittaa ja pankkisääntely kiristyy.

Kaiken lisäksi yritys kohentaa Suomen kilpailukykyä yhteiskuntasopimuksella kaatui ennen jaloilleen pääsyä. Yle Uutisten haastatteleman pankkiirin mielestä se on Suomelle ”hyvin, hyvin valitettavaa”.

Hän ehti jo pitää sopimuksen hieromista osoituksena siitä, että taloustilanteen vakavuus oli yhteisesti tunnustettu.

– Näen sopimuksen oikeastaan vähimmäisvaatimuksena sille, että saadaan asioita oikeaan suuntaan.

Sopimuksella olisi saatu kohennettua kilpailukykyä ja luotua siten uusia työpaikkoja ja talouden kasvua.

Ei työpaikkoja, ei kasvua. Se vaikuttaa elintasoon.

Casper von Koskull

– Jos tätä ei saada, se tarkoittaa sitä, että työpaikkoja ei tule, kasvua ei tule. Ja sehän vaikuttaa meidän elintasoon, von Koskull tiivistää.

Sopimukseen mahdollisesti liittyvät työajan pidentäminen ja palkkakustannusten pienentäminen eivät olisi von Koskullin mukaan olleet haitaksi esimerkiksi kotimaisen kysynnän heikkenemisen kautta.

Talousnäkymät avautuvat konsernijohtajalle synkkinä muuallakin kuin Suomessa.

– Iso riski on, että kasvua ei tule Eurooppaan eikä Suomeen, ja nollakasvu jatkuu vuosia. Yksi vuosikymmen on nyt menetetty, kysymys on menetetäänkö toinenkin.

Nordeassa ei nähdä merkkejä Suomen talouskasvun heräämisestä. Sen sijaan vaarana on, että kasvu on vaisua seuraavat pari vuotta. Jos sitä on lainkaan.

Suomen Nordea muutetaan sivuliikkeeksi

Pankki kertoi kesällä, että se aikoo muuttaa Suomen Nordean aseman nykyisestä tytäryhtiöstä sivuliikkeeksi. Näin pankin hallinto siirtyisi entistä selkeämmin Tukholmaan. Myös Tanskan ja Norjan tytäryhtiöt himmenevät sivuliikkeiksi ja niiden taseet siirtyisivät Ruotsiin.

Samalla Pohjoismaiden suurimman pankin valvonta siirtyisi Euroopan Keskuspankilta kokonaan ruotsalaiselle pankkivalvojalle eli pankkiunionin ulkopuolelle.

Suomen Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoikin Helsingin Sanomissa, että Nordean aikomus "on vastoin kehitystä, johon Euroopan yhteisellä pankkivalvonnalla pyritään".

Nordeassa Fivan kriittisyyttä ei oikein niellä. Von Koskull vakuuttaa, että pankkivalvonta ei ole ollut pontimena tytäryhtiöiden muuttamisessa sivuliikkeiksi. Valvonnan yhtenäisyyskään ei hänen mukaansa vaarannu pankkivalvojien saumattoman yhteistyön ansiosta.

Von Koskull on haastateltu myös Yle Radio Suomen Ajantasassa, joka on kuultavissa Yle Areenassa.