Riukuista väittelevä: Tulokkaiden on saavutettava ryhmähyväksyntä

Pitkään Inarissa asunut Outi Korpilähde väittelee ensi viikolla riukuista eli saamelaismiesten suomalaisista vaimoista. Korpilähde muistuttaa, että yhteisöt yleensä suojelevat rajojaan ja tulokkaiden on ensin saavutettava ryhmähyväksyntä.

Sápmi
Outi Korpilähde
Juha Länsman
Yle Ođđasat 21.8.2015

Filosofian lisensiaatti Outi Korpilähde väittelee lauantaina 29.8.2015 Lapin yliopistossa. Hänen aiheenaan ovat riukut eli saamelaismiesten suomalaiset vaimot. Väitöskirja kantaa nimeä Kun pohjoisen matkasta tuli elämän mittainen.

Riukut ovat kulttuuritulkkeja

Inariin 70-luvulla tullut Outi Korpilähde näkee riukut kulttuuritulkkeina. Saamelaisyhteisön suomalaisnaiset ovat aktiivisia toimijoita hankkiessaan tarvittavaa sosiaalista ja kulttuurista pääomaa.

– Heistä kehittyykin monikulttuurisuusosaajia, jotka pystyvät toimimaan kahden kulttuurin, suomalaisen ja saamelaisen, rajamaalla eräänlaisina kulttuuritulkkeina, Korpilähde sanoo.

Outi Korpilähde tutki väitöskirjassaan suomalaisnaisten asettumista saamelaisyhteisöön saamelaismiesten vaimoina ja perheenjäseninä. Tutkimuksen aineistona on kaikkiaan 33 Suomen saamelaisalueella asuvan suomalaisnaisen haastattelua.

Väitös osallistuu keskusteluun monikulttuurisuudesta

Korpilähteen tutkimus kertoo ennen kaikkea siitä, miten yhteisön ulkopuolinen näkee ja kokee yhteisön.

Hän osallistuu tutkimuksellaan keskusteluun monikulttuuristuvasta maailmasta, yhteisöistä ja perheistä käyttämällä esimerkkinä suomalaista, pohjoista monikulttuurisuutta.

Tutkimus pureutuu myös saamelaisyhteisön sääntöihin ja siihen, miten kulttuurillisia ja sosiaalisia taitoja tulija tarvitsee päästäkseen sisälle tuohon yhteisöön.

– Kaikissa yhteisöissä on omat pelisäännöt, tavat, arvot ja verkostot. Saamelaisyhteisöön tulijan on hyvä opetella muun muassa saamen kieltä sekä erilaisia arjen toimintoja, kuten kädentaitoja, ruokakulttuuria ja pukeutumistapoja. Yhteisöt yleensä suojelevat rajojaan, eivätkä tulokkaat voi välttyä ristiriidoilta. Heidän on ensin saavutettava ryhmähyväksyntä.

"Tavoitteena saamelaistapaisuus"

Outi Korpilähteen väitöksen mukaan suomalaisnaisten selviytymisstrategiana on olla aktiivinen taitojen ja ominaisuuksien hankkimisessa.

– Suomalaispuolisot tavoittelevat saamelaistapaisuutta eli toimintaa ja elämistä samantapaisesti kuin saamelaisyhteisössä omaa lähtökulttuuriaan unohtamatta.

– Saamelaisyhteisön suomalaisvaimojen toimijuus rakentuu arjessa ja arjen toiminnoissa. Naiset neuvottelevat käyvistä tavoista, ajankäytöstä, suhteista sukulaisiin ja muuhun yhteisöön. Yllätyksiä voivat ensi alkuun tuottaa uudet ruoka-aineet, lapinpuvun käyttäminen, puolison elinkeinon vaikuttavuus muun muassa ajankäyttöön ja puhekulttuuri.

Myös saamelaisyhteisön voimakas sukukoheesio asettaa haasteita suomalaisesta ydinperhekulttuurista tulevalle, Korpilähde mainitsee.

Outi Korpilähde on tehnyt uransa lehtorina Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, opettajana Inarin opistossa, toimittajana Yleisradiossa ja sosiaalityöntekijänä Pohjois-Lapin kasvatusneuvolassa.

Aiheesta lisää perjantaina 21.8.2015 Yle Ođđasat _-uutisissa klo 15.10 Yle TV1:llä ja _Ođđasat-uutisissa Yle Fem klo 20.45!