Laki kieltää nimettömyyden, mutta sanelee myös nimien määrän

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joku raja on kuitenkin nimien määrälläkin. Nimilakimme rajaa etunimien enimmäismäärän kolmeen ja sukunimien kahteen.

Kotimaa
Ukko Vilho Valtterin nimiäiskakku.
Yle

Laulusta tuttu etunimirimpsu Laura Jenna Ellinoora Aleksandra Camilla on tosielämässä mahdoton. Sopivista nimistä ja niiden määrästä määrää nimilaki.

– Lain mukaan etunimien maksimimäärä on kolme, sanoo apulaistarkastaja Kristian Hakala Lounais-Suomen maistraatista.

Myös sukunimien määrä on rajattu.

– Lähtökohtaisesti sukunimiä voi olla yksi, mutta avioliiton myötä sukunimi voi tietenkin olla kaksiosainen.

Edellisen avioliiton kaksiosaista sukunimeä ei kuitenkaan voi uuden liiton myötä liittää tulevaan kaksiosaiseen sukunimeen.

– Ei niitä voi jättää siihen peräkkäin. Sukunimiä saa olla enintään kaksi. Jos edellisessä avioliitossa käytössä on ollut vain puolison sukunimi, sen perään voi väliviivalla yhdistää uuden sukunimen.

Lapsella voi olla isovanhemman sukunimi

Perheen lapsella voi olla eri sukunimi kuin vanhemmilla. Apulaistarkastaja Kristian Hakalan mukaan lähtökohtaisesti lapsen sukunimi on jommankumman vanhemman nimi, mutta sen voi nimenmuutoshakemuksella muuttaa.

– Lapsen sukunimen voi joillakin perusteilla muuttaa joksikin muuksi suvussa kulkevaksi sukunimeksi. Sukunimen vaihto voi tulla kysymykseen myös, jos lapsi on sijoitettuna muille kuin sukulaisille.

Etunimensä voi vaihtaa kerran pelkällä ilmoituksella maistraatille. Seuraava nimenvaihdos vaatii jo hakemuksen täyttämisen.

– Laissa ei rajoiteta, kuinka monta kertaa hakemuksen voi tehdä, sanoo apulaistarkastaja Kristian Hakala.

Joka tapauksessa joku etu- ja sukunimi pitää olla.

– Laki velvoittaa ottamaan sekä etu- että sukunimen.