1. yle.fi
  2. Uutiset

Henkilökuva: Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä puolustaa myös valkoisia heteromiehiä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ihmetteli pienenä, miksi isoäiti halusi sukuun poikia. Nyt hän puolustaa työkseen kaikkia syrjittyjä. Töitä riittää: vihapuhe lisää yhteydenottoja, ja tuore oikeusministerikin arastelee sukupuolineutraalia avioliittolakia.

henkilökuvat

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuka?

  • Kirsi Pimiä, 51, yhdenvertaisuus­valtuutettu 2015–2020
  • puuttuu tehtävässään kaikkeen henkilöstä johtuvaan syrjintään paitsi sukupuolisyrjintään
  • virkamies ja taustavaikuttaja, joka on ensi kertaa tehtävässä, jossa antaa julkisuudessa lausuntoja
  • varatuomari
  • virkamiehenä valtioneuvostossa, eduskunnassa, oikeusministeriössä, oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana, Suomen EU-edustustossa Brysselissä

”Suvakki”. ”Turhake jolle mono persiiseen olisi ainoa oikea ratkaisu”. Hommafoorumilaisissa uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun valinta herätti huhtikuussa intohimoja.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun työ näyttää olevan punainen vaate erityisesti maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuville. Kirsi Pimiän toukokuussa alkanutta viiden vuoden pestiä väitettiin palstalla ”vihervassarille” pedatuksi ja valintaprosessia epädemokraattiseksi. Huhuiltiin syrjintävaltuutettua puuttumaan "valkoisten heteromiesten” syrjintään.

Intohimot ovat kuitenkin yksipuolisia. Paitsi erilaisuutta suvaitseva, varatuomari Kirsi Pimiä on viilipytty. Vihreiden eduskuntaryhmässä työskennellyt juristi, jonka työkaverit kertovat puhuvan "aina faktoilla". Nettipalstojen sauhuamiset eivät häntä provosoi.

– Eivät tietenkään. Hommalaisilla on perustuslain mukainen oikeus ilmaista mielipiteitään.

Pimiä astui toukokuussa yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet’n (r.) saappaisiin. Tehtävä laajeni kuitenkin radikaalisti uuden yhdenvertaisuuslain takia.

Ennen valtuutettu puuttui vain etniseen syrjintään, nyt Pimiä käsittelee työkseen kaikkea ihmisten syrjintää: saako yli 50-vuotias työtä, homoseksuaali vuokra-asunnon tai lapsi käydä koulua pelkäämättä kiusaamista. Näistä asioista Pimiä puhuu järjestöjen ja yritysten edustajien kanssa.

Syrjintää voi olla esimerkiksi se, jos vakuutusyhtiö ei myönnä matkavakuutusta, koska olet yli 80-vuotias tai diabeetikko. Kyse ei ole marginaaliryhmien oikeuksista.

Syrjintää voi olla esimerkiksi se, jos vakuutusyhtiö ei myönnä matkavakuutusta, koska olet yli 80-vuotias tai diabeetikko.

Pimiä toivoo, että vääryyttä kokeneet ihmiset uskaltavat ottaa häneen yhteyttä.

– Ihmisten yhteydenotot ovat ainoa tapa, jolla pystymme syrjintään puuttumaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on unelma

Lämmin heinäkuun ilta Helsingissä: Meillä on unelma. Kirsi Pimiä ja 15 000 muuta ovat saapuneet osoittamaan mieltään monimuotoisen ja suvaitsevaisen Suomen puolesta Kansalaistorille Helsingin keskustaan. Poliittiset kannanotot kaikuvat, Anna Puu laulaa, ihmismassa ulottuu Mannerheimintieltä Musiikkitalolle ja Kiasmalle asti.

Täällä on Pimiän laaja ystäväpiiri sekä ammatillinen viiteryhmä: ihmisoikeus-, demokratia- ja lakialan ihmisiä.

Sosiaalinen Pimiä sai jo lapsena lempinimen Kyläluuta. Hän tuli mielenosoitukseenkin kesken lomanvieton, koska se oli hyvä tilaisuus tavata tuttuja.

Tilaisuus liittyy myös Pimiän työn kovimpiin vääntöihin, sillä Olli Immonen sai viilipytynkin tuohtumaan. Kansanedustaja Immosen (ps.) monikulttuurisuutta painajaiseksi kuvailleesta Facebook-kirjoituksesta tehtiin Pimiälle useita kanteluita.

– Suutuin. Vihjailevat kirjoitukset ovat ihmisten aliarviointia. Jos poliitikolla on tuhansia ystäviä, kirjoitukset ovat ilman muuta julkista keskustelua. Liityin jopa Facebookiin, että voin paremmin seurata, mitä FB:ssä sanotaan.

Liityin jopa Facebookiin, että voin paremmin seurata, mitä FB:ssä sanotaan.

Samainen Olli Immonen ehdotti viime eduskuntakaudella koko yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävän lakkauttamista. Heinäkuun alussa Pimiä teki tutkintapyynnön Helsingin varavaltuutetun Olli Sademiehen (ps.) FB-kirjoituksesta, jossa tämä ehdotti Suomeen muuttavien afrikkalaismiesten pakkosterilointia.

Onko yhdenvertaisuusvaltuutetun putiikin ympärille kehittynyt jokin pysyvä nokittelu ja netin torikokous?

Kirsi Pimiä

– Ei ole, mutta ehkä suomalaiseen keskusteluun on tullut aggressiivisempi sävy.

Eikö muka, vaikka ihmisoikeuksista vastaavalle ministerille Jari Lindströmille (ps.) sukupuolineutraali avioliittolaki on vaikea hyväksyä, eikä hän halua esitellä sen seurannaislakeja, kuten translakia? Tai kun hallitus kieltää jakamasta kunnille lisää rahaa, vaikka vammaiset tarvitsevat uuden yhdenvertaisuuslain nojalla paremmat palvelut?

– Myönnetään, nykyinen hallituskokoonpano ei ole välttämättä paras mahdollinen ihmisoikeuksien edistämisen kannalta. Mutta kunhan keskeiset ministerit perehtyvät asioihin, niitä saadaan varmasti vietyä eteenpäin, Pimiä luottaa.

Vastakkainasettelusta pois pyrkiminen on tärkeä ominaisuus yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Pimiä kertoo inhoavansa ihmisten lokerointia. Hänellä ei ole puoluekirjaa, aatteellisia esikuvia tai mottoa elämänohjeena. Opiskelijapolitiikassakin Pimiä pysytteli puoluepolitiikan ulkopuolella.

– Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan, mutta en esitellä persoonaani julkisuudessa.

Kun Pimiä kerran kiusaantuu itsestään puhumisesta, kysytään nykyisiltä ja entisiltä kollegoilta.

Self Made Woman Valkeakoskelta

Skarppi. Pätevä. Riskinottaja. Neutraali. Hahmottaa nopeasti laajat kokonaisuudet. Kunnon tyttö. Työnarkomaani.

Yksityis­ajattelija

  • Ei suostu pitämään mitään mottoa tai esikuvaa, vaan ratkaisee tilanteet tapauskohtaisesti.
  • Pysyi lakivaliokunnassa coolina jopa kansanedustaja James Hirvisaaren ryöpytyksessä, kun osa lakivaliokunnan jäsenistä kuunteli puhetta korvat punaisina.
  • Jumppaa ja jazztanssii.
  • Rakastaa hyvää viiniä, ruokaa ja pitkiä illanviettoja ystävien seurassa.
  • Aamu-uninen: lupaa, ettei yhdenvertaisuusvaltuutetulta tule kutsua aamukahdeksan tapaamisiin.

Uraa oikeustieteilijänä ei ole pedattu perheessä, vaan Pimiä on suvun ensimmäinen korkeakoulutettu. Hän on kotoisin Valkeakoskelta, paperikaupungin porvarispuolelta Säteristä.

Työmyyrän pisin aika työttömänä on kolme päivää. Sen verran kesti valmistumisen ja tuomarinvalan vannomisen jälkeen ennen kuin auskultointipaikka selvisi. Oli lamavuosi 1992 ja pelko työttömyydestä todellinen.

– Ehdin jo siinä ajassa vähän panikoida, että mitä jos työtä ei koskaan löydy.

Vääryys sai Pimiän lämpenemään jo lapsena. Ihmiset eivät ole tasavertaisia, sen hän ymmärsi aikuisia havainnoimalla.

Lapsena tuntui, että tytöt olivat hyviä, mutta pojat vielä parempia. Siitä huolimatta että Kirsi oli jo kolmevuotiaana niin reipas, että uskalsi matkustaa yksin Valkeakoskelta bussilla Hämeenlinnaan sukuloimaan, mutta veli reissasi äidin kanssa.

– Muistan, miten isoäiti toivoi aina serkuista sukuun poikia. Mietin, miksi ne pojat ovat niin paljon toivotumpia kuin tytöt.

Aikuisena selvisi, että mummu toivoi vain sukunimelle jatkajia.

Silmiä avasi edelleen vaihto-oppilasvuosi Australiassa.

– Australia oli esimerkki monikulttuurisesta maasta. Vuoden jälkeen paluu Valkeakoskelle oli kieltämättä järkytys.

Tasavertaisuus kiinnosti jo yliopistossa. Pimiä painottui EU-oikeuteen eikä isojen rahojen yritysjuridiikkaan. Pimiä teki syventävät opinnot EU:n samapalkkaisuusperiaatteesta jo ennen kuin Suomi oli ETA-yhteisössä mukana.

– Erikoista, että 2015 hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta. Ihan kuin tasa-arvo olisi nyt valmis. Ei se ole. Esimerkiksi samapalkkaisuus ei ole toteutunut.

Positiivinen erityiskohtelu, esimerkiksi sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa, voisi Pimiän mukaan olla käyttökelpoinen siirtymäkauden väline. Norjassa se on edistänyt naisten pääsyä yrityksen johtopaikoille.

Positiivinen syrjintä auttaa jo nyt yli 80-vuotiaita tarvittaessa terveyskeskusten hoitojonojen ohi.

– Positiivisesta erityiskohtelusta yritetään luoda kuvaa vähemmistöjen diktatuurina, vaikka siinä on kyse yhdenvertaisuuden tavoittelemisesta.

Hyvät veljet ja paremmat puolueet

Tasa-arvoa ei ollut saavutettu varsinkaan vuonna 2003, kun Pimiä aloitti valiokuntaneuvoksena eduskunnassa, joka työpaikkana on Pimiän sanoin “mielettömän hieno”. 12 vuotta kestänyt työ opetti myös, miten hitaasti hierarkkiset rakenteet muuttuvat.

– Työkulttuuri oli vanhoillinen. Minäkin olen Tiitisen kanssa kinannut, kohteliaasti tietenkin.

Eduskunnan grand old manin, pääsihteeri Seppo Tiitisen johtama eduskunnan kakkoskerros eli virkamieskäytävä oli miesten ja kolmen suuren puolueen hallussa sata vuotta, mikä näkyi vielä 2000-luvun alussa.

– Kyllä eduskunnassa oli hyvä veli -verkosto, mutta se sotkeutui enemmän puoluepolitiikkaan kuin sukupuoleen. Kun sain viran, apulaispääsihteeri sanoi, että minut nimitettiin siitä huolimatta, että olen vihreä.

Kyllä eduskunnassa oli hyvä veli -verkosto, mutta se sotkeutui enemmän puoluepolitiikkaan kuin sukupuoleen.

Syrjinnästä ei eduskunnan kabinettia syytetty, vaikka puheet meheviä olivatkin.

– Eduskunta on kova paikka juoruilulle. Milloin pohdittiin poliittisia nimityksiä, milloin suosikkien palkankorotuksia, Pimiä kuvailee.

Mutta mitä sen jälkeen tapahtui, tai oikeastaan ei tapahtunut, on Kirsi Pimiän uran takaisku.

Kun apulaispääsihteerin paikka aukesi viime vuonna, Pimiä pääsi kärkihakijoiden joukkoon, mutta tehtävään valittiin mies. Pikemminkin kuin sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä, Pimiän mukaan lasikatossa on kyse yhdistelmästä oikeaa ajoitusta ja puoluekirjaa.

– Voi tietysti leikkiä ajatuksella, että jos olisin ison puolueen jäsen, olisin voinut tulla valituksi korkeampiin tehtäviin valtionhallinnossa. Mutta kyllä eduskuntauran polkeminen paikallaan oli pettymys.

Perustuslaillinen nainen

Pimiän seuraavien viiden vuoden tärkein tehtävä on taata jokaiselle oikeus elää Suomessa yhdenvertaista elämää.

– Otetaan vaikka esteettömyys. Ei ole pieni asia, jos vammainen ihminen ei saa töitä sen takia, ettei hän pysty kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Sama tilanne on paperittomilla siirtolaisilla, jotka eivät pysty avaamaan pankkitiliä tai toimimaan yhteiskunnassa ilman verkkopankkitunnuksia – eli käytännössä tekemään työtä.

Elokuussa valtuutetun toimistolla soviteltiin kantelu, jossa ravintolayrittäjä vaati romaniperheeltä poikkeuksellisesti maksua ennen ruokailua. Yrittäjä pyysi lapsiperheeltä anteeksi, ja kantelijat saivat kukin 500 euron korvauksen.

– Romaneihin kohdistuu jatkuvasti syrjintää. Heidän ja valtaväestön välillä on paljon ristiriitaa. Asia on tiedostettu vuosikymmeniä sitten, ja on surullista, että se jatkuu.

Laki ei jätä tulkinnanvaraa siitä, onko yhdenvertaisuus iso asia vai ei.

– Jos hymähtelee yhdenvertaisuudelle, hymähtelee Suomen perustuslaille, yhdenvertaisuusvaltuutettu tiivistää

Lue seuraavaksi