1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Makuasioihin pitää totutella – koulussakin

Kouluruokailussa tarjottava uusi ruokalaji herättää oppilaissa ensimmäisillä tarjoamiskerroillaan epäilyksiä. Koulukeittiössä asia tiedetään ja kerrasta ei luovuteta. Uuteen makuun tottumiseksi tarvitaan jopa parikymmentä maistamiskertaa. Ja, tässäkin asiassa, olemme kaikki erilaisia.

Kuva: Yle

Kouluruokaloiden listat uudistuvat vähän joka vuosi. Seinäjoen kantakaupungin alueen perinteisen ruokasuosikin eli jauhelihakastikkeen kanssa tarjottavien pinaattilettujen ohella lapsille maistuvat koulussa ainakin makaronilaatikko ja puurot. Vuosittain ruokalistalle otettavien uutuusruokien menekkiä seurataan ruokapalveluissa tarkasti.

– Meillä on kuuden viikon lista. Ensimmäisellä maistamisella ruoka ei vielä tule tutuksi, mutta ei kannata heti luovuttaa. Totuttelu kestää vähintään seitsemän maistamiskertaa eli ruokaa pitäisi tarjota koko vuosi, sanoo palvelupäällikkö Marja-Leena Lahti Seinäjoen ruokapalveluista.

– Ensimmäisellä kerralla hirveästi epäillään, mitä tämä on ja miltä se maistuu. Pitää kokeilla ja kun totutaan makuun, se alkaa mennä vähän paremmin, tietää myös ruokapalvelujohtaja Elli Åback.

Kaikki olemme erilaisia

Professori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta myötäilee ajatusta uuteen ruokaan totuttelemisesta. Hopian mukaan maistamiskertoja tarvitaan seitsemän, viisitoista tai jonkun käsityksen mukaan jopa 21 ennen kuin uutuudenpelkoisimmatkin ovat tottuneet makuihin.

– On hyvä tiedostaa se, että meitä ihmisiä on hyvin erilaisia ja suhtaudumme uuteen ruokaan hyvin eri tavalla. Toisia se pelottaa, Hopia sanoo. Hän myös muistuttaa, että ihmiset myös maistavat luonnostaan makuja eri tavoin.

– Osa meistä on hyvinkin herkkiä maistamaan karvaita yhdistelmiä ruoasta. Joillekin vaikka parsa maistuu voimakkaammalta kuin toiselle. Jos toinen lapsista voi syödä oliivit ja parsakaalit, toinen kieltäytyy syömästä niitä, kyse voi olla perimästä, Hopia sanoo.

Koulussa ryhmän mielipidejohtajan vaikutus lasten maistamishalukkuuteen voi olla joskus todellinen. Toisaalta:

– Koti ja vanhempien sekä lähipiirin esimerkki vaikuttaa. Tiedämme kaikki, että esimerkin voima on suurempi kuin sanojen.

Sydänystävällistä täysjyvää

Peruskoulujen ja päiväkotien ruokalistoilta Seinäjoella löytyy broileria, kasvisruokaa ainakin kerran viikossa, perunoita, pastaa ja riisiä. Ja paljon muuta. Maksalaatikko ja verilätyt, joita tarjottiin vielä kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten, ovat listalta kadonneet.

Pastat ja riisit tarjoillaan täysjyväversioina, sillä kaupungin ateriat valmistetaan Suomen Sydänliitolta saadun Sydänmerkki-tunnuksen edellyttämin kriteerein. Sydänystävälliseenkin ruokaan pitää totutella.

– Ei täysjyväriisiä heti hyväksytä, vaan senkin käyttöä pitää opettaa, Elli Åback tietää.

Sydänmerkin myötä koulujen ja päiväkotien ruokalistalla lähes jokaisen ruokalajin kohdalle on painettu sen kriteerien täyttymisestä kertova tunnus eli ateriassa rasvan kokonaismäärä, tyydyttyneen rasvan enimmäismäärä sekä suolan ja kuidun määrät ovat Sydänliiton määrittelemällä tasolla. Joistain, kuten koulujen puuropäivistä, se kuitenkin puuttuu.

– Niin, se on jännä, vaikka toisin voisi kuvitella. Puuttuminen johtuu siitä, että puuron keittämiseen on käytetty kevytmaitoa ja Sydänmerkin kriteerien mukaan se pitäisi keittää rasvattomaan maitoon, Åback perustelee.