Näin tuottavuusloikkaa voisi edistää – kolme esimerkkiä maailmalta

Saksassa työaika joustaa, Ruotsissa palkasta sovitaan paikallisesti. Yle Uutiset kokosi esimerkkejä, miten tuottavuuden kasvua on tavoiteltu maailmalla.

talous
Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Tuottavuus tarkoittaa sitä, paljonko keskimäärin yhtä työtuntia kohden syntyy tuotosta ja siten arvonlisää. Tuottavuushypyssä samassa työajassa tuotetaan siis enemmän tai arvokkaampaa.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n tilastoissa Suomen tuottavuus on alle EU-maiden keskiarvon ja esimerkiksi huonompaa kuin Ruotsin tai Saksan.

Ruotsi

– Ei kukaan tarkkaan tiedä, miten talouspolitiikalla voi lisätä tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu tapahtuu yrityksissä, eikä hallituksella ole siihen suoraa vipua, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, entinen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Vartiainen näkee, että Ruotsissa tuottavuuden kasvattamisessa on auttanut yksilöllinen palkkaus.

– Yleiskorotukset ovat harvinaisuus, ja palkoista neuvotellaan esimiehen ja yksilön välillä. Tästä ei ole tiukkaa tieteellistä näyttöä, mutta uskon, että tämä vaikuttaa ihmisten kannustimiin ja ponnisteluihin, Vartiainen sanoo.

– Ruotsin kansantalous on hyvin kilpailullinen, dynaaminen, se kasvaa, sinne tulee huippuosaajia maailmalta ja teollisuus on monipuolinen. Ylipäätään se on aika toimiva ja monipuolinen markkinatalous, Vartiainen kuvailee.

Hänen mukaansa Suomessa tätä kaikkea ei ole samassa mitassa.

Saksa

Saksa on tunnettu Euroopan talouden veturina ja korkealaatuisten teollisuustuotteiden maana. SAK:n kehityspäällikkö Juha Antila arvioi, että Saksassa tuottavuus on korkea, koska työntekijät saavat suunnitella työn toteuttamista yhdessä työnantajan kanssa.

– Henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua yritysten päätöksentekoon, koskee se sitten investointeja tai tuotannon järjestelyjä. Yhteistyö on sisäänrakennettu järjestelmään, ja se näkyy työpaikoilla toimivina käytänteinä, Antila sanoo.

Taantuman aikaan Saksassa yksi apuväline oli kurzarbeit, työajan lyhentäminen, mikä on Antilan mielestä joustavampi vaihtoehto kuin Suomen lomautukset.

– Työaikaa voitiin lyhentää esimerkiksi muutamalla tunnilla per päivä. Palkanmenetystä kompensoitiin, eli se ei romahduttanut työntekijöiden toimeentuloa. Ihmiset pidettiin töissä, mutta yritykset pystyivät vähentämään työvoimaa.

Saksassa luotiin 2000-luvulla niin sanottu minijob-järjestelmä, jossa sai tienata muutaman sata euroa kuussa verottomasti. Minijobit vähensivät työttömyyttä, mutta tekivät minijobbareista pienituloisia.

–Tyypillisesti niitä tekevät naiset palvelusektorilla. Työllisyyttä se on lisännyt, mutta tuottavuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, Antila sanoo.

Yhdysvallat

Yhdysvaltain menestysresepti on innovaatioissa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

– Yhdysvallat on historiansa ajan panostanut koulutukseen. Maailman parhaat yliopistot ovat Yhdysvalloissa, ja siellä kehitetään uusia teknologioita, jotka parantavat tuottavuutta. Huippuyliopistot myös houkuttelevat osaajia muuttamaan Yhdysvaltoihin, Maliranta sanoo.

Yhdysvalloissa valtio tukee huippututkimusta, ja yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä liike-elämän kanssa.

Malirannan mukaan Suomea ei kannata verrata kaikkiin maihin. Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu investoimalla ja teknologian käyttöönotolla, jos alkutaso on alhaisempi. Näin on esimerkiksi Kiinassa tai vielä naapurimaa Virossa. Tuottavuuden kärkimaissa, kuten Pohjoismaissa, tarvitaan vaativampia keinoja.

Valtion keinoja ovat muun muassa tutkimus- ja kehitystyön tukeminen ja koulutukseen panostaminen.

– Tutkimuksissa työelämän sääntelyn vähentäminen lisää johtamisen laatua. Voi siis olla, että sääntelyn vähentäminen voisi kehittää johtamista, Maliranta sanoo.