Kirjastoseuran puheenjohtaja: "Hallituksen linjaus uhkaa pienten kuntien kirjastoja"

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kuntaliitto toppuuttelevat huolia kirjastojen näivettymisestä.

kulttuuri
Kastellin kirjasto Oulussa.
Anna Leppävuori / Yle

Uuden hallitusohjelman linjaus kirjastolain uudistamisesta synnytti jo keväällä voimakasta kuhinaa kirjastopiireissä. Hallitusohjelman liitteessä todetaan, että uuden lain myötä kunnat voisivat jatkossa harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne kirjastopalvelut järjestävät. Tämä on herättänyt huolta kirjastojen säilymisestä.

Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan Jukka Relanderin mukaan uudistus iskisi toteutuessaan pahiten pienien kuntien palveluihin.

– Kyllä se linjaus uhkaa pahiten pienten kuntien kirjastoja. Pienemmissä kunnissa saattaa linjauksen myötä kasvaa se houkutus, että haetaan säästöjä lakkauttamalla kirjasto, toteaa Relander.

Hallitusohjelman linjausta on tulkittu muillakin tavoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuntaliitto rauhoittelevat syntynyttä huolta.

– En olisi huolissani peruskirjastotoimen kannalta katsoen. Kyllä kirjastolaitos on meidän keskeisimpiä julkisia palvelujamme ja kyllä sen sellaisena pitää pysyä tulevaisuudessakin, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

Jukka Relander kyseenalaistaa hallituksen linjauksen, mikäli syytä huoleen ei ole.

– Jos ei mitään syytä huoleen ole, niin sitten ei ole mitään syytä antaa tuollaista lausuntoakaan, hän pamauttaa.

Myös Kuntaliitto hämillään

Hallitusohjelman linjauksen tarpeellisuus on toisaalta kyseenalaistettu myös Kuntaliitossa. Nimittäin jo nykyisessä, vuonna 1998 säädetyssä kirjastolaissa kunnilla on melko suuret vapaudet siinä, miten kirjastopalvelut voidaan järjestää, joko kunnan omana tai kuntien yhteisenä toimintana.

– Olemme vähän ihmetelleet tätä kirjausta ja sitä, että mitä muutosta se oikeastaan tuo jo nyt voimassa olevaan lainsäädäntöön, toteaa Kuntaliiton kirjastopalveluiden erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Suomen kirjastoseura on jättänyt alkukesästä kannanoton nykyisten kirjastopalveluiden ja erillisen kirjastolain säilyttämisen puolesta. Kirjastolakia valmisteleekin erillinen asiantuntijatyöryhmä.

– Jatkamme edelleen kirjastolain uudistamistyötä. Työ tähtää siihen, että meillä on tulevina vuosinakin kirjastolaki, joka säätää ja määrittelee meidän kunnallisten kirjastojemme perusperiaatteet ja tavoitteet, Selkee vakuuttaa.

Jää siis vielä avoimeksi, mihin kirjastolain uudistamisella oikeastaan pyritään tai mitä siitä seuraa. Suuria säästöjäkään ei ole luvassa, kirjastopalvelut kun käsittävät vain noin prosentin verran kuntien käyttömenoista.

Kirjastopalveluiden erityisasiantuntija Selkee näkee lain uudistamisen kuitenkin tarpeellisena.

– On hyvin tärkeää keskustella ja käydä läpi eri toimijoiden ja tahojen kanssa, että mikä se meidän tulevaisuuden kirjastomme on ja miltä pohjalta sitä kehitetään, Selkee kiteyttää.