Suomen kehitysavusta jää jäljelle ydin – 5 kysymystä säästöistä

Kehitysmaiden naiset ja lapset ovat Suomen hallitusohjelmassa tärkeällä sijalla. Suomen hallitus karsii kehitysapua vaikeassa taloustilanteessa, maailmassa, jossa ääriliikkeet keräävät jäseniä ja ihmiset joutuvat jättämään kotinsa niin sotien kuin ympäristöongelmienkin vuoksi.

Ulkomaat
Afganistanilaisia lapsia maan sisäisellä turvaleirillä Balkhin maakunnassa.
Afganistanilaisia lapsia maan sisäisellä turvaleirillä Balkhin maakunnassa toukokuussa 2015.Sayed Mustafa / EPA

Valtion talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja vähennetään vuosittain 200 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen. Vuoden 2016 varsinaiseksi kehitysyhteistyön määrärahaksi jäisi noin 515 miljoonaa euroa.

Suomessa useat kehitysyhteistyöjärjestöt ovat jo ilmoittaneet aloittavansa yt-neuvottelut säästöjen takia. Mutta kuinka Suomen säästöt vaikuttavat kansainvälisesti?

Mitä leikkausten vaikutuksista tiedetään?

Esimerkiksi Pelastakaa lapset -järjestö kertoo, että Suomen säästöjen takia perusopetukseen pääsevien lasten määrä putoaa Afrikassa 80 000:lla. 30 000 lasta on vaarassa jäädä aliravituiksi. Plan Suomen työ Etiopiassa tyttöjen sukupuolielinten silpomista vastaan loppuu, luettelee kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepasta. Kirkon ulkomaanapu on kertonut, että ilman sen apua jää ainakin 300 000 ihmistä.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen painottaa, että nyt on tärkeää, että varat käytetään mahdollisimman hyvin.

Karsitaan rönsyjä. Aivan ydin jää jäljelle.

Pekka Puustinen

– Naiset ja lapset ovat hallitusohjelman painopisteitä. Tuki jaetaan niin hyvin kuin pystytään. On pohdittava, mikä on kaikkein tärkeintä, karsitaan rönsyjä. Aivan ydin jää jäljelle, Puustinen linjaa.

Leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin on pidetty melko helposti hyväksyttävinä, sillä ne eivät kohdistu suomalaisiin. Kuinka lyhytnäköistä ajattelua tämä on maailmassa, jossa globaalit ongelmat näkyvät myös meillä?

Säästöillä on epäsuoria vaikutuksia turvallisuuspolitiikkaan, näkee kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

– Kehitysyhteistyö edistää rauhaa ja vakautta. Se vähentää äärillikkeisiin liittymistä ja tarvetta lähteä siirtolaiseksi. Lisäksi kehitysyhteistyö avaa yksityiselle sektorille mahdollisuuksia kauppapolitiikkaan, Biström huomauttaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi Vietnamissa on nähty, että Suomen painopiste on siirtynyt avustuskumppanuudesta kauppakumppanuuteen.

Suomi on vähentämässä leikkausten takia rahoitusta esimerkiksi YK-järjestöille. Painopiste on ollut naisten ja lasten elämää kohentavassa työssä sekä seksuaaliterveystyössä. Mitä näillä aloilla nyt tapahtuu?

– Suomi on vannoutunut pohjoismaa, vakuuttaa ulkoministeriön Pekka Puustinen.

Suomi on vannoutunut pohjoismaa.

Pekka Puustinen

Hänen mukaansa Pohjoismaat ajavat yhdessä naisten ja tyttöjen asiaa kehittyvissä maissa. Puustisen mukaan Suomi jatkaa työtä YK-järjestöissä määrärahojen puitteissa. Prosentuaalisesti suurin leikkaus, lähes 60 prosenttia, on kaavailtu YK-järjestöjen rahoitukseen. Vielä ei ole tietoa siitä, minkä verran minkäkin järjestön rahoitus pienenee.

– Sopimuksista, kuten tukien aikatauluista, on mahdollista neuvotella YK-järjestöjen kanssa, Puustinen kertoo.

Esimerkiksi YK:n väestörahasto Unfpan budjetista tärkeä osa on Suomen tukea. Viime vuonna Suomi oli YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin suurin rahoittaja. Suomi on tärkeä rahoittaja myös lastenrahasto Unicefille ja kehitysohjelma UNDP:lle.

– Olemme kärkeä toivottavasti jatkossakin, Puustinen linjaa.

On hankkeita, joita Suomi on rahoittanut lähes yksin, Kepan Biström muistuttaa.

– Monet rahoittajat välttelevät esimerkiksi seksuaaliterveysprojekteja. Ne voivat olla poliittisesti arkaluonteisia rahoittajamaissa, Jonas Biström sanoo.

Kiina luo myönteistä suhdetta korkeakoulutettuihin ihmisiin, tulevaisuuden päättäjiin.

Jonas Biström

– Suomen kansainvälinen maine heikkenee YK-järjestöjen rahoituksen ja toiminnan vähentyessä. Voi käydä niin, ettei Suomea pidetä enää samalla tavalla pohjoismaana kuin vaikka Ruotsia, Biström arvioi.

Voi käydä niin, ettei Suomea pidetä enää samalla tavalla pohjoismaana kuin vaikka Ruotsia.

Jonas Biström

Kyse on laajoista kokonaisuuksista, kehittyvien maiden ihmisistä, suomalaisten kansainvälisistä urista mutta myös maailmanpolitiikasta: Biström nostaa esimerkiksi Kiinan, joka on hyvin aktiivinen monilla aloilla Afrikan maissa.

– Kiina tukee yliopistoja ja afrikkalaisten opiskelijoiden opintoja. Näin luodaan korkeakoulutettujen ihmisten, tulevaisuuden päättäjien, myönteinen suhde Kiinaan, Biström kuvaileee.

Mitä yleisen budjettituen lopettaminen tarkoittaa niiden maiden asukkaille, jotka ovat saaneet tukea Suomesta?

Yleinen budjettituki on saanut arvioissa hyviä pisteitä, se on ollut fiksu tapa tehdä kehitysyhteistyötä, Kepan Jonas Biström huomauttaa.

– Nyt on perusteltu, että leikkaukset ovat suuria, joten täytyy lopettaa myös toimivia asioita, Biström sanoo.

Pakolaislapsi leirillä Kabulin laitamilla
Pakolaislapsi leirillä Kabulin laitamilla heinäkuussa 2015.Hedayatullah Amid / EPA

Myös ulkoministeriön Pekka Puustinen kuvailee, että yleisestä budjettituesta on hyviä kokemuksia.

– Maat itse ovat lisänneet rahoitustaan tietyille sektoreille. Mutta Suomen tuen merkitys maiden budjeteissa on pieni, hän sanoo.

Myös Biström sanoo, ettei budjettituen loppuminen aiheuta suurta tuhoa esimerkiksi Etiopiassa.

– Suomen budjettituki Etiopialle on muutama prosentti maan budjetista, Biström antaa esimerkin.

Millainen on Teollisen yhteistyön rahasto Finnfundin merkitys?

Kehityspoliittisen asiantuntijan Jonas Biströmin mukaan suurin kysymysmerkki on, miten Finnfund pystyy ylläpitämään samaa laatua kuin tähän asti. Finnfund perustettiin 1980. Sen tehtäviksi on kirjattu infrastruktuurin ja energiansaannin kehittäminen, tuottavien työpaikkojen luominen ja verotulojen lisääminen kehitysmaissa ja Venäjällä.

– Kuinka Finnfund suoriutuu suuresta lisärahoituksesta? Tämä pätee mihin tahansa tahoon, joka saa enemmän, kuin on kokenut tarvitsevansa, Biström kyseenalaistaa.

Finnfund pyysi 40 miljoonan euron rahoitusta. Talousarvioesityksessä sille on kirjattu 100 miljoonan euron pääomitus. Järjestöissä rahasto nähdään vienninedistäjänä.

Järjestöt ovat työssään lähellä ihmistä, kuvailee Pekka Puustinen ulkoministeriöstä. Hän painottaa kuitenkin, että köyhimmät maat tarvitsevat sijoituksia, jotka luovat työpaikkoja.

– Sodat ja autoritaariset hallinnot ovat tietysti ongelma, mutta niin on myös näköalattomuus, johon vaikuttaa muun muassa työpaikkojen puute, hän sanoo.

– Kurjinta olisi, jos kehitysyhteistyörahoista olisi vain leikattu, Puustinen puolustaa Finnfundin pääomitusta.

Finnfundissa ei Puustisen mukaan ole kyse vienninedistämisestä, vaan investointirahoituksesta. Lisäksi hän huomauttaa, ettei Suomi ole luopunut YK:n tavoitteesta jakaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysapuna. Suomella tavoite on siis vielä saavuttamatta.

– Kenties kehitysyhteistyörahoja lisätään lähivuosina, jos ja kun Suomen taloudellinen tilanne paranee, Puustinen arvioi.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Britanniassa 0,7-tavoite saavutettiin muutamassa vuodessa ja vieläpä taloudellisesti vaikeina aikoina. Tavoite täyttyi 2013.

Talousarvioesitystä käsitellään budjettiriihessä syyskuun toisella viikolla. Eduskunta hyväksyy esityksen joulukuussa.

Yle TV1:n A-studiossa käsitellään tänään kello 21.05 kehitysavun leikkauksia. Keskustelussa on mukana muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).