Vammaisasiain yhteistyöryhmä puolustaa vammaisten oikeuksia uudella kokoonpanolla

Eduskunnassa toimii viittomakieliverkoston lisäksi myös vammaisasiain yhteistyöryhmä. Vuodesta 1999 toiminut yhteistyöryhmä toimii eduskunnassa vammaisten oikeuksien edistämisen puolesta. Työryhmän puheenjohtajan Johanna Karimäen (vihr.) mukaan YK:n vammaisten yleissopimusta jarruttava laki itsemääräämisoikeudesta pyritään saamaan valmiiksi vielä tänä vuonna.

Yle Uutiset viittomakielellä
Johanna Karimäki

Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä sai eduskunnan vaihduttua uuden kokoonpanon. Yhteistyöryhmä pitää yhteyttä vammaisjärjestöihin sekä laatii kannanottoja vammaisten aseman parantamiseksi.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin uudelleen kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.). 20 vuotta toimineen verkoston kokoonpano ylittää kaikki puoluerajat - tavoitteet ovat yhteistä.

– Me olemme toimineet muun muassa sen eteen, että vammaiset nuoret voivat kouluttautua ja vammaisten palveluiden puolesta. Nyt juuri on käynnissä vammaispalvelulain suuri uudistus; osallistumiseen liittyvät esteettömyys, hyvä toimeentulo ja hyvät palvelut. Sosiaali- ja terveysuudistuksessakin on hyvin kiinnitettävä huomiota siihen, että miten palvelupolut toimivat vammaisen henkilön kannalta, Karimäki summaa.

Ryhmän muita tulevia haasteita ovat muun muassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifoinnin loppuun vieminen. Eduskunta hyväksyi sopimuksen keväällä, mutta ratifointi lykkääntyi vammaisten itsemääräämislainsäädännön takia.

– Itsemääräämislaki olisi hyvä saada valmiiksi tämän vuoden puolella. Kaikki muu on valmiina. Eduskunta on jo hyväksynyt mm. tämän YK-sopimuksen eduskunnassa viime kauden lopuksi. Vain itsemääräämislaki puuttuu, Karimäki kertoo.

Puheenjohtaja kehuu vammaisjärjestöjen aktiivisuutta ja sanoo sen olevan hyvä esimerkki siitä, että jokainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan.

– Mielestäni on hienoa se, että vammaisjärjestöt ovat itse niin aktiivisesti olleet ajamassa heikompiosaisten asemaa. Esteettömyys on laaja kysymys, joka koskettaa niin kuulo-kuin näkövammaisia ja liikuntavammaisia. Jatkossakin tarvitaan laajaa ja hyvää yhteistyötä, että yhteiskunta on sellainen, että kaikki voivat osallistua, Karimäki sanoo.