1. yle.fi
  2. Uutiset

"Kukaan muu ei pysty repeämään" – yksi henkilö voi valvoa kaikkea rakentamista pienissä kunnissa

Rakennusvalvojilla ei ole tarpeeksi aikaa tehdä työtään ja kouluttaa itseään, sanoo Rakennustarkastusyhdistys. Yhdistys vaatii valtiovaltaa apuun, jotta kunnat saataisiin yhdistämään rakennusvalvontayksiköitään. Kuntaliitto ei ajatukselle lämpene.

Kotimaan uutiset
Talo julkisivuremontissa.
Antti Seppälä / Yle

Etelä-Kymenlaaksossa sijaitsevan Pyhtään kunnan rakennusvalvonta on ruuhkautunut. Kunnan palkkalistoilla on vain yksi rakennustarkastaja, Eero Mikkelä. Mikkelä saa valvontatöiden lisäksi tehdä rutkasti ylimääräisiä töitä. Kun kesäloma koittaa tai Mikkelä sairastuu, kaikki pysähtyy, sillä sijaista ei ole.

– Kukaan muu ei työtä tee sillä aikaa, kukaan ei pysty enää repeämään. Yhdentoista kuukauden aikana tehdään vuoden työt, Mikkelä toteaa.

Tilanne on ollut sama ainakin vuodesta 2013, jolloin Mikkelän virkaura Pyhtäällä alkoi. Kunta ei toistaiseksi ole myöntänyt lupaa apukäsille, vaikka kunnan tekninen osasto on sitä pyytänyt.

Pyhtää ei ole poikkeus

Pyhtään tilanne ei ole mitenkään poikkeava. Rakennustarkastusyhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 270 kuntien rakennusvalvontayksikköä, joista kolmannes on yhden rakennustarkastajan pyörittämiä.

Pienten kuntien rakennusvalvonta on yhdistyksen mukaan helisemässä. Tilanne on hankalin alle 5 000 hengen kunnissa. Valvontatehtävien asialliseen hoitamiseen saatihenkilökunnan kouluttamiseen ei enää riitä aikaa.

Vapaaehtoisin tein tämä ei tapahdu. Se on nyt kokeiltu. Rakennusvalvontojen yhdistäminen on aina kunnan johdon toimesta estetty.

Pekka Virkamäki

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäki tuskailee tarkastajille asetettuja uusia vaatimuksia ja muuttuvia määräyksiä.

– Pienissä kunnissa ei ole mitään mahdollisuutta selvitä niistä haasteista. Määräykset muuttuvat, ja jatkuvasti tulee uusia vaatimuksia, Virkamäki sanoo.

Viime vuosina muutoksia on tullut esimerkiksi suunnittelijoiden kelpoisuutta koskeviin säännöksiin ja energiatehokkuusvaatimuksiin.

Työtaakan määrää nostaa se, että pikkukunnan rakennustarkastajan tehtävänkuva on laaja. Käytännössä rakennustarkastaja hoitaa usein tehtäviä, jotka eivät lakisääteisesti kuulu hänelle, vaan kunnalle yleisesti.

Yhdistys: Pienten kuntien tarkastajia painostetaan

Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia, että kaavoitus toteutuu. Työ on vahvasti kytköksissä kuntien maankäyttöön. Virkamäki on huolissaan tilanteista, joissa viranomaisen ja kunnan intressit menevät ristiin.

Virkamäki väittää, että nykyjärjestelmä mahdollistaa rakennustarkastajien painostuksen. Kunnan johdon tai luottamushenkilöiden on helpompi painostaa yksinäistä rakennustarkastajaa kuin suuremman yksikön tarkastajaparvea. Virkamäki kertoo esimerkin.

– Jos on omakotitaloja tai lomarakennuksia, jotka eivät ihan täytä uusia energiavaatimuksia, tai jos halutaan vähän lähemmäs järveä, niin niitä katsotaan sitten vähän löyhemmin.

Virkamäki vihjaa, että pikkukunnan rakennusvalvontaa voi ohjata talousasioihin nojaava kokonaisetu, ei rakennusvalvontaa ohjaavat määräykset. Rakennustarkastajaa sitoo myös virkavastuu.

Painostuskokemuksista tiedetään myös Kuntaliitossa.

– Kyllähän näitä aina kuulee, mutta käsittääkseni niistä on kyllä selvitty. Rakennustarkastajilla on ollut selkärankaa pitäytyä roolissaan ja tehdä lakiin perustuvia päätöksiä, Hurmeranta sanoo.

Ratkaisu on olemassa, mutta se ei kelpaa

Resurssipulaan on tarjottu vastaukseksi kuntien yhteistyötä ja ylikunnallista valvontaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa jo tällä hetkellä kunnille mahdollisuuden järjestää rakennusvalvonnan yhteistyössä. Tästä huolimatta yhteisiä yksiköitä on perustettu Suomeen vain kourallinen. Näin on tehty esimerkiksi Lahden seudulla, jossa Lahti, Kärkölä ja Nastola ovat perustaneet yhteisen yksikön.

Myös Kuntaliitto on kannustanut kuntia vapaaehtoiseen yhteistyöhön.

– Ne kunnat, jotka ovat yhteistyöhön menneet, ovat olleet tyytyväisiä, Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtava lakimies Ulla Hurmeranta sanoo.

Miksi ihmeessä resurssipulassa tuskailevat pikkukunnat eivät sitten tee enempää vapaaehtoista yhteistyötä rakennusvalvonnassa? Syitä on useampia, mutta niistä vähäisin ei ole itsehallinnon menettämisen pelko.

– Valtaosa kunnista on katsonut, että oma rakennusvalvonta on niille tärkeä. Ne haluavat tuoda asukkaille ja rakennuttajille esiin, että heillä on tarjota rakennuspalveluja, Hurmeranta kertoo.

– Argumenttina on käytetty, että paikallinen asiantuntemus kärsii. Eihän se mihinkään kärsi, jos ne samat henkilöt tekevät isommassa yksikössä ja saavat tukea kollegoilta, Virkamäki sanoo.

Rakennusvalvonta yhteen lain voimalla?

Rakennusvalvonnan uudistus on pitkään ollut valtion suunnitelmissa. Valvonnan kokoaminen suurempiin yksiköihin oli jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimenpidelistalla, ja Aleksander Stubbin (kok.) hallitus jatkoi työtä.

Viime vuonna silloinen asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli löytää vaihtoehtoja ylikunnallisten suuryksiköiden toimintatavoiksi. Rakennusvalvontauudistuksen tavoitteena oli yhtenäistää yksiköiden toimintatapoja, vahvistaa asiantuntemusta ja edistää rakennusvalvonnan asiakkaiden tasavertaista kohtelua.

Työryhmä ehdotti alkuvuodesta valmistuneessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun) useita tapoja, joilla valvontaa voitaisiin uudistaa. Suunnitelmana oli, että kuntia patistettaisiin lain voimalla muodostamaan suurempia valvontayksiköitä. Raportti ehdottaa, että valvontayksikön alaraja voitaisiin määritellä laissa. Tämä alaraja olisi kolme henkilöä. Tosin raportissa myös ehdotetaan, että alarajasta voitaisiin poiketa, jos perustelut ovat hyvät.

Kuntaliitto vastustaa valtion pakotusvoimaa. Sen mukaan rakennusvalvontaa tulisi kehittää vapaaehtoisuuden pohjalta.

– Kuntaliitto ei kannata viranomaisten organisointia sektorikohtaisesti. Meillähän on jo pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto erillään. Meidän mielestä tätä pitäisi katsoa kokonaisuutena, Ulla Hurmeranta sanoo.

Liitto on julkaissut oman raporttinsa (siirryt toiseen palveluun). Raportissa tehdyn kyselyn mukaan varsinkin pienten kuntien rakennustarkastajat ovat sitä mieltä, että kunnan tulee itse saada päättää alueellisiin yksiköihin liittymisestä.

Rakennustarkastusyhdistys on asiasta täysin eri mieltä. Se toivoo uudistusta, joka velvoittaisi kuntia yhteistyöhön.

– Vapaaehtoisin tein tämä ei tapahdu. Se on nyt kokeiltu. Rakennusvalvontojen yhdistäminen on aina kunnan johdon toimesta estetty, Virkamäki sanoo.

Hallituksen suunnitelmat härämän peitossa

Juha Sipilän hallituksen kortit ovat vielä piilossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä rakentamisen lupa- ja valvontaprosessit arvioidaan uudelleen." Ympäristöministeriöstä kuitataan, että rakennusvalvontauudistus on edelleen elossa, mutta sen aikataulu ja tarkka toteutus on auki.

Kuntaliiton mielestä on tärkeää, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset viedään läpi, ennen kuin rakennusvalvonnan uudistamista aletaan pohtia tarkemmin.

– Jos sieltä tulee tuloksena, että luvanvaraisuutta vähennetään, se vähentää onnistuessaan myös hallinnollista työtä kunnissa. Tässä vaiheessa päätösten tekeminen ylikunnallisesta rakennusvalvonnasta on mielestäni aivan liian aikaista, Hurmeranta toteaa.

Hurmeranta toivoo uudelta hallitukselta kepin sijasta porkkanoita, joilla kuntia saataisiin perustamaan yhteisyksiköitä vapaaehtoisesti.

Kunnat voivat jo nyt helpottaa työtaakkaansa. Esimerkiksi Helsingissä on päätetty, että asemakaava-alueella alle 20 neliön piharakennukset eivät vaadi minkäänlaista ilmoitusta. Vastaavanlaiset päätökset ovat Hurmerannan mukaan hyvä pikalääke resurssipulaan.

Ex-ministeri Pia Viitasen suunnitelmissa oli, että rakennusvalvonnan uudistukset voitaisiin toteuttaa vuonna 2016 ja uudet rakennusvalvontayksiköt voisivat aloittaa seuraavana vuonna. Rakennustarkastusyhdistys toivoo, että Sipilän hallitus jatkaa samalla linjalla.

– Edellisen hallituksen aikana käynnistetty selvitystyö pitäisi panna täytäntöön, se on edelleenkin mahdollista. Työryhmä, joka valmistelee lainsäädännön, pitäisi välittömästi pistää pystyyn, Virkamäki vaatii.

Lue seuraavaksi