Possun elinolot tulevaisuudessa yhä enemmän kuluttaja käsiin – SEY esittää uutta merkkiä lihapakkauksiin

Suomessa tuotetulle lihalle tavoitellaan uutta merkintäjärjestelmää. Merkintä tulisi elintarvikepakkaukseen, ja se kertoisi kuluttajalle millaisissa oloissa eläin on kasvatettu.

Kotimaa
Kaupan hyllyllä lihaa pakkauksissa.
Jarmo Nuotio / Yle

Eläinsuojelulaki määrittelee eläinten kasvatusolosuhteiden vähimmäistason. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY) on jo vuosia havitellut elintarvikepakkauksiin merkintää, joka kertoisi kuluttajalle eläimen kasvaneen vähimmäistasoa paremmissa olosuhteissa. Näin kuluttaja voisi omalla päätöksellään - ja lompakollaan - vaikuttaa tuotantoon.

– Hinta varmaan tulisi luomun ja tavanomaisen tuotannon väliin, arvioi SEY:n projektivastaava Essi Wallenius.

Tiukat ja vielä tiukemmat vaatimukset

SEY:n tuoreessa esiselvityksessä ehdotetaan kahdenlaisia merkkejä sian, lehmän ja siipikarjan lihalle. Lampaanlihalle tulisi vain yksi merkintä, koska jo nykyisessä tuotannossa halutut tavoitteet pitkälti toteutuvat.

Ensimmäisen tason vaatimukset ylittäisivät selkeästi eläinsuojelulain vaatimukset. Toisella tasolla vaatimukset olisivat tiukemmat. Ne koskisivat erikoistunutta, pienimuotoista maataloutta, esimerkiksi suoramyyntitiloja. Toisen eli korkeamman tason vaatimukset palvelisivat erityisen vaativia kuluttajia.

Eläimelle paremmat olot

Naudoille merkki varmistaisi kiinteäpohjaiset ja hyvin kuivitetut makuupaikat, pihaton, tuoreen veden jatkuvan saannin, sähköpiiskan käyttökiellon ja kivunlievityksen kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä. Lisäksi tulisi tarkennuksia vasikoiden vieroitukseen.

Possupakettiin tuleva merkintä kertoisi mm. että karsinoilla on minimikoko, yksilöhäkkien käyttämistä on vähennetty ja kastraatiota ei tehdä ilman kivunlievitystä. Lisäksi merkki varmistaisi, että eläin on saanut riittävästi ruokaa, juomaa ja virikkeitä. Eläintä ei ole myöskään nostettu yhdestä jalasta.

Broilereille merkin saaminen takaisi ainakin väljemmät olot, hitaamman kasvuvauhdin, virikkeitä ja parven harvennuskiellon.

Lampaille puolestaan merkillä varmistettaisiin ulkoilu, laiduntaminen, loistarkkailu, riittävän suuret tilat ja kuivat makuupaikat. Se kertoisi myös, että kerinnälle on oma säännöt.

Toisen eli tiukemman tason vaatimukset täyttyisivät, jos esimerkiksi broilerit saavat ulkoilla ja kasvattamossa on vain hitaasti kasvavia rotuja.

Esimerkkiä ulkomailta

Suomeen ehdottavissa kriteereissä on otettu mallia ulkomailta, missä hyvinvointimerkintöjä on runsaasti. SEY:n mukaan eurooppalaisten hyvinvointimerkittyjen tuotteiden myynti on kasvanut ripeästi viime vuosina. Hollannissa on käytössä Beter Leven –merkki, Iso-Britanniassa Freedom Food. Sen alla toimii kolmannes brittien sikatiloista.

Myös Helsingin ravintoloista on mahdollista saada ranskalaista Label Rouge –merkittyä kanaa.

Lihahyllylle pitkä matka

SEY on neuvotellut kriteereistä lihatalojen, kaupan, tuottajien ja etujärjestöjen kanssa. SEY:n projektivastaavan Essi Walleniuksen mukaan vastaanotto on pääsääntöisesti ollut hyvä ja rakentava.

Merkintäjärjestelmän toteutuminen vaatii kuitenkin vielä vuosien työn. Jatko on tarkoitus antaa Helsingin yliopiston, Eviran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteiselle Eläinten hyvinvointikeskukselle.

– Olemme hyvässä vauhdissa, jos pilotti saadaan toteutettua kolmen vuoden päästä, sanoo projektivastaava Essi Wallenius.

Suomen Pihvikarjaliitto ry:n puheenjohtaja Antti Veräväinen suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Hänen mukaansa on hyvä, että kuluttajalle tarjotaan lisää tietoa. Veräväinen kuitenkin muistuttaa, että maatalous on jo nyt hyvin ohjeistettua. Myös kuluttajalle tulee melkoisesti vaihtoehtoja lihahyllyllä.

– Meillä on jo nyt monenlaiset lihamarkkinat. Kuluttajan voi olla vaikea valita ostoksensa, Veräväinen arvioi.