1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Hautakiveen riittää lempinimi: "Sopimattomuuksiin ei ole tarvinnut puuttua"

Hautamuistomerkkeihin kaiverretaan yleensä vainajan etu- ja sukunimi sekä syntymä- ja kuolinaika. Silti kuolleen omaisilla on hyvinkin vapaat kädet valita, mitä hautakiveen kirjoitetaan.

Kuva: Yle

Useimmissa hautakivissä lukee kuolleen henkilön etu- ja sukunimi sekä syntymä- ja kuolinaika. Pakollisia nämä eivät kuitenkaan ole.

Porin seurakuntien ylipuutarhurin Sari Salowin mukaan ei ole lakia, joka säätelisi sitä, mitä hautamuistomerkkeihin pitää kirjoittaa. Hautakiveen voi kaiverruttaa esimerkiksi pelkästään kuolleen etu- tai sukunimen. Virallisen nimen voi korvata lempinimellä.

– Jos vainajaa on koko hänen elinikänsä ajan kutsuttu vaikka Kalleksi, sen voi laittaa hautakiveen. Virallinen nimi jätetään pois, koska siitä ei kukaan tunnistaisi henkilöä.

Syntymä- ja kuolinaikojakaan ei tarvitse laittaa, jos ei halua.

Ylipuutarhuri Sari Salow

Hautakiveen voi kaiverruttaa myös pelkästään sukunimen. Muistomerkissä saattaa olla teksti, että kyseessä on tietyn perheen sukuhauta, eikä siinä välttämättä ole yksittäisten haudattujen nimiä.  

– Syntymä- ja kuolinaikojakaan ei tarvitse laittaa, jos ei halua. Se on pelkkä tapa.

Anonyymit muistomerkit harvinaisia

Porin seurakuntien ylipuutarhuri Sari Salow ei muista urallaan törmänneensä siihen, että joku olisi halunnut laittaa haudalle pelkän muistomerkin ilman mitään tekstiä.

– Kyllä niihin aina jotain halutaan laittaa. Toki hautakivi korvataan joskus taideteoksella. Näitä näkee ainakin Hietamäen hautausmaalla Helsingissä.

1800-luvun ja 1900-luvun hautakiviin on joskus kirjoitettu pelkästään esimerkiksi äiti tai pikku-Lotta.

– Elämä oli siihen aikaan hyvin erilaista. Ei tällaisia nykyään näe.

Ei haudalla ole pakko olla mitään muistomerkkiä.

Ylipuutarhuri Sari Salow

Omaisilla on täysi oikeus myös jättää koko hautakivi hankkimatta. Hautaamisen jälkeen seurakunta laittaa haudalle ristin, joka poistetaan myöhemmin.

– Ei haudalla tarvitse olla yhtään mitään muistomerkkiä.

Ammatti päätyy harvoin hautakiveen

Ammattinimikkeiden käyttö muistomerkeissä on käynyt harvinaiseksi, mutta ylipuutarhuri Sari Salow näkisi niitä mielellään edelleenkin.

– Kyllä niitä voisi rohkeasti käyttää. Ammattinimike tuo kiveen enemmän persoonallisuutta. Hautausmailla kävellessä voi miettiä, millaista ammatin harjoittaminen on vainajan elinaikana mahtanut olla.

Oma nimi jo etukäteen kiveen

Sari Salowin mukaan hautakivien kirjoituksista kysellään vähän. Enemmän pohdintaa herättävät muistomerkkien koko ja paikka.

-– Joskus on kysytty, voiko kaiverruttaa oman nimensä jo valmiiksi lähiomaisen hautakiveen. Ja kyllä sekin on sallittua.

Salow ei muista, että hautakivien kirjoituksiin olisi pitänyt niiden sopimattomuuden vuoksi puuttua.

– Suomalaiset ovat sen verran jämptiä kansaa. Ei niihin kauheasti ylimääräistä runoilla.