1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu arvosteleva palaute – "Vastakehuja ei pitäisi odottaa"

Toisia on helppo arvostella, mutta entäs sitten, kun on aika antaa kriittistä ja kehittävää palautetta? Myös kehuja on kiva saada, mutta turhaan kehumista karsastetaan.

ilmiöt
Työntekijä neuvoo toista päätteen äärellä.
Työkaveria voi kehua, mutta myös kritiikkiä pitää osata antaa.Yle

Arvosteleminen on helppoa. Jokainen löytää toisten tekemisistä ja toimintatavoista aina parannettavaa. Miksi me kerromme ajatuksistamme kriittisesti, emmekä tsemppaa?

– Kulttuuriimme kuuluu arvosteleva ja kriittinen palaute. Hyvin helposti me kysymme, että miksi näin tapahtui ja kuka on tämän virheen tehnyt. Sitä kautta haemme syntipukkeja. Aika monesti keskustelua käydään näin. Kriittinen palaute on tyypillisempää kuin kannustava, työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka kertoo.

Työpaikoilla ja vapaa-ajallakin toisten tekemisiä pohditaan, jopa manaillaan.

– Asiat pidetään sisällä, mutta sitten kuitenkin harmitellaan. Sen sijaan että sanottaisiin, että tuon asian voi tehdä toisinkin. Kriittistä palautetta voidaan antaa kivastikin. Jokainen meistä tarvitsee palautetta kehittyäkseen, jotta voisimme onnistua työssämme tai vaikkapa perhe-elämässä.

"Onhan se kaksipuolinen asia"

Kriittisen palautteen antaminen ei ole yksinkertaista. Miten sitä pitäisi antaa?

– Perussääntö on se, että toiselta voi kysyä. Miksi-kysymyksen sijaan voi kysyä miten tämän asian voisi hoitaa. Olisiko toiveita ja ideoita, voisinko auttaa sinua? Asiaan voi lähteä itsekin mukaan, jotta se edistyisi.

Kriittinen palaute on tyypillisempää kuin kannustava.

Marja-Liisa Manka

– On tärkeää miettiä ajankohtaakin. Kehittävää palautetta ei kannata antaa juuri kun loma on alkamassa, jos toinen sitten pahoittaa mielensä, Manka sanoo.

Kritiikin antaminen ja sen vastaanottaminen saattavat olla vaikeita asioita.

– Siinä on hiukan opeteltavaa. Kannattaisi treenata ventovieraiden kanssa esimerkiksi positiivisen palautteen antamista. Jos vaikka kaupassa käydessä kehuisi kassan palvelua? Siten siinä voi kehittyä. Kehuja ja kiitoksen antaja saavat molemmat siitä hyvän mielen samalla. Onhan se kaksipuolinen asia.

Kun kehuja kuitenkin uskaltaa toverille sanoa, voi lopputulema olla kummallekin mieluisa.

– Mikä onkaan ihanampaa kuin kehua työkaveria ja saada hänet hyvälle mielelle? Ihan varmasti se työinto siitä kasvaa. Ja sehän on ilmaista, ei tarvitse kuin äänihuulia liikuttaa, huomauttaa työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka.

Mielipiteitä tulee kertoa

Kehut saisivat kuulua jokaiseen päivään, mutta toisaalta on turhaa kehua toista vain kehumisen ilosta.

– Haluamme, että kehut perustuvat kunnolliseen asiaan. Onnistumiseen vaikkapa. Jonninjoutavia kehuja karsastetaan, mutta miksipä sitä ei voisi kehua kaverin hiuksia tai hymyä? Positiivisten poikkeamien etsiminen tuottaa itsellekin mielihyvää, Manka toteaa.

Kannattaisi treenata ventovieraiden kanssa esimerkiksi positiivisen palautteen antamista.

Marja-Liisa Manka

– Vastakehuja ei pitäisi odottaa, vaan ne kehut tulevat kun on siihen tarvetta.

Mielipiteitä voi kertoa – ja pitääkin. Kehut ja kritiikki puhdistavat ilmaa, jos molemmat todella tarttuvat tuumasta toimeen.

– Mielen päällä olevien asioiden kertominen puhdistaa ilmaa. Jos vaikka työkavereiden välille kertyy pikkuista sälää vuosien varrella, niin sehän voi purkaantua kamalallakin tavalla. Siinä voi hermostua ja välit saattavat mennä. Mielellään vuorovaikutuksessa saisi olla koko ajan.

– Pienillä askelilla eteenpäin, kiitoksella esimerkiksi, Manka opastaa.

Lue seuraavaksi