1. yle.fi
  2. Uutiset

Curriculum vitae eli ansioluettelo on työnhaun kova ydin

Työhönvalmentaja Mikko Koivumäen työ perustuu työttömyyteen. Hän valmentaa erityisesti pidempään työttömänä olleita palaamaan takaisin työelämään.

Kotimaan uutiset
Nuoria tutkimassa listaa avoimista työpaikoista
Sampsa Tervaharju / Yle

Työpaikkahakemuksen tekeminen on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa tuntuu olevan cv:n eli ansioluettelon tekeminen. Työhönvalmentaja Mikko Koivumäki Jyväskylän Töihin! -palvelusta on sellaisten kanssa tekemisissä jatkuvasti.

– Cv on niin työnhaun peruspalikoita, että se käydään kaikkien valmennettavien kanssa läpi. Joko lähdetään nollasta tai viilataan entistä paremmaksi. Pidämme huolen siitä, että jokaisella työnhakijalla pitäisi olla ansioluettelo kunnossa, Koivumäki sanoo.

Ansioluetteloon liittyy Koivumäen mukaan joskus harhakuvitelma, että sillä ei olisi enää merkitystä.

– Puhutaan sähköisistä portfolioista ja sometyönhausta, mutta väitän, että moni työnantaja kirjaa ilmoitukseen edelleen, että hakemus ja cv. Silloin siinä pitää molemmat olla, hän sanoo.

Olen nähnyt ansioluetteloita, joista henkilö- ja yhteystiedot puuttuvat kokonaan.

Mikko Koivumäki

Mitä ansioluetteloon laitetaan?

Ansioluetteloa laatiessa tulee ensimmäisenä vastaan, että mitä siihen laitetaan. Ensimmäinen asia on henkilötiedot.

– Luulisi, että se on itsestään selvää, mutta olen nähnyt ansioluetteloita, joista henkilö- ja yhteystiedot puuttuvat kokonaan. Cv on kuitenkin tavallaan virallisluontoinen asiakirja, niin henkilötietojen pitäisi olla oikein, Koivumäki sanoo.

Myös pieni esittely on ansioluettelossa paikallaan: millainen olet ihmisenä ja työntekijänä, ja millä tavoitteilla olet liikkeellä. Myös syntymäika ja -paikka, ajokortti, asevelvollisuus ja siviilisääty ovat osa ansioluetteloa.

Koulutus ja työhistoria

Vasta näiden jälkeen siirrytään varsinaisiin ansioihin. Niitä ovat esimerkiksi koulutus. Kouluja saattaa olla käytynä montakin.,

– Ensimmäisenä laitetaan viimeisin suoritettu koulutus, jolla on haetun tehtävän kannalta merkitystä. Siinä kannattaa laittaa ammatti ja mahdollinen erikoistuminen, jos sellainen on, Koivumäki neuvoo.

Mikko Koivumäki.
Mikko Koivumäki.Timo Hytönen / Yle

Esimerkiksi puuseppä laittaa ammattinsa, missä on siihen valmistunut ja mihin erikoistunut, jos mihinkään.

Koulutuksen jälkeen ansioluetteloon merkitään työkokemus. Nyt työttömänä olevalla se voi olla hyvinkin pirstaleista ja monialasta.

– Taas laitetaan kaikki olennainen työ. Jos hakee vaikkapa prosessinhoitajan paikkaa, ei välttämättä tarvitse teininä tehtyjä lehdenjakokeikkoja ansioluetteloon laittaa, sanoo Koivumäki.

Jos työhistoriaa ei ole paljon, on hyvä laittaa kaikki.

– Silloin voi laittaa koulun tet:it ja erilaiset harjoittelut, toteaa Koivumäki.

Erityisosaaminen ja vahvuudet

Ansioluetteloon on hyvä listata myös erityisosaamisensa ja vahvuutensa. Se tuottaa monelle suomalaiselle vaikeuksia.

– Tämä on monen cv:n Akilleen kantapää. On yllättävän vaikeaa kertoa itsestä ne erityisosaamiset ja vahvuudet, jotka olisivat työnantajan mielestä olennaisia. Tämä on kuitenkin työnantajalle työhistorian jälkeen mielenkiintoisin kohta. Siihen kannattaa käyttää aikaa ja pohtia huolella, sillä tällä kohdalla voi erottua, Koivumäki ohjeistaa.

Joskus työhaastattelu saattaa lähetä käyntiin juuri näistä kohdista.

Mikko Koivumäki

Myös harrastukset voi ansioluetteloonsa laittaa.

– Ne voivat kertoa toisenlaisesta osaamisesta, ja tekevät cv:stä vähän persoonallisemman. Joskus työhaastattelu saattaa lähetä käyntiin juuri näistä kohdista, sanoo Koivumäki.

– Myös kuvansa voi laittaa. Jos sata hakemusta tulee, suurimmasta osasta puuttuu kuva, se voi olla erottava tekijä, hän jatkaa.

Koivumäen mukaan ansioluettelo saisi olla korkeintaan kaksi sivua pitkä.

– Lyhyt ja ytimekäs. Informaation pitäisi olla tiiviissä muodossa, hän sanoo.

Mikko Koivumäkeä haastatteli Elina Kinos.

Lue seuraavaksi