"Pitivät vankinaan, viilsivät, eivätkä antaneet nukkua" – vain murto-osa Suomeen saapuvista kidutetuista saa apua

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden on aiempaa vaikeampi saada psykiatrista apua. Avun saanti olisi tärkeää, sillä ainakin kolmasosaa tulijoista on kotimaassaan kidutettu. Vastaanottokeskusten on muun muassa vaikea saada hoitajia töihin.

Kotimaa
Nuoria miehiä oleskelee kadulla.
Yle

Helsingin Punavuoren vastaanottokeskukseen saapuu parikymmentä turvapaikanhakijaa päivässä.

Reilu viikko sitten keskukseen saapunut irakilaismies Mohanad toi mukanaan paitsi fyysiset arpensa, myös henkiset traumat kidutuksesta ja perheen hajoamisesta.

– Isis-taistelijat pitivät minua vankinaan suljetussa tilassa neljä–viisi kuukautta. He kiristivät minulta rahaa ja tietoja veljeni olinpaikasta, viilsivät käteeni ja aina kun olin nukahtamassa, heittivät ämpärillisen vettä päälleni, hän kertoo.

Ainakin kolmasosaa turvapaikanhakijoista on kidutettu

Helsingin vastaanottokeskuksessa arviodaan, että ainakin kolmasosaa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on kidutettu.

Vain murto-osa heistä saa tarvitsemaansa psyykkistä kuntoutusta, sillä turvapaikanhakijoiden rajusti kasvavaan määrään ei ole osattu varautua.

– Pystymme hoitamaan tällä hetkellä ainoastaan akuuteimmat sairaustapaukset. Onneksi olemme nyt saaneet luvan rekrytoida lisää henkilökuntaa, sanoo johtaja Leena Markkanen.

Työpätkä vastaanottokeskuksessa ei kiinnosta hoitajia

Terveydenhuollon ammattilaisia on kuitenkin vaikea saada määräaikaisiin työsuhteisiin etenkin pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksiin, sillä vakitöitäkin on tarjolla.

Aina kun olin nukahtamassa, heittivät ämpärillisen vettä päälleni.

Mohanad

Psykiatrisen avun saantia vaikeuttaa myös se, että hakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet ja pääsy pysyvämpään asuinpaikkaan kestää aiempaa kauemmin.

Myös valtakunnallisesti toimivaan Kidutettujen kuntoutuskeskukseen otetaan yhteyttä entistä enemmän. Hoitoon tullaan lähetteellä yleensä siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakija on jo saanut ns. kuntapaikan.

– Jos nyt ottaa yhteyttä, hoitoon pääsee ensi vuoden puolella. Hoitoon pääsyä odottaa nyt 25, mikä on noin puolet enemmän kuin normaalisti, sanoo psykoterapeutti Annele Lindeqvist.

Vakavista traumoista kärsivä ei noin vain kotoudu

Lindeqvistin mukaan kaikissa maissa, joista Suomeen kidutettuja tulee, on käytössä samantapaisia kidutuskeinoja.

– Raakaa väkivaltaa, vankina pitämistä pimeässä ilman ruokaa ja juomaa sekä seksuaalista väkivaltaa ja nöyryytystä. Saatetaan myös pelotella omaisiin kohdistuvalla väkivallalla tai pakotetaan seuraamaan, kun muita uhreja tai perheenjäseniä kidutetaan.

Yleensä kiduttaja on viranomainen: poliisi tai sotilas. Myös terveydenhoitohenkilökunta voi osallistua kidutukseen.

Avun järjestyminen on kotoutumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

– Täytyy olla sekä psyykkisesti että fyysisesti hyvässä kunnossa pystyäkseen lähtemään kotoutumisen polulle: opiskelemaan suomea ja hakemaan opiskelu- ja työpaikkoja, Leena Markkanen sanoo.