Suomalainen puree maissista tehtyä ksylitolipurkkaa? Koivu kävi liian kalliiksi

Maissi, olki ja pyökkipuu ovat peitonneet koivun ksylitolin raaka-aineena saatavuuden ja hinnan puolesta. Keski-Euroopassa ksylitolia valmistetaan myös sokeriruo'on jätteistä ja pähkinänkuorista.

Kotimaa
Purkkapallo
Julia Sieppi / Yle

Emeritusprofessori Kauko K. Mäkisen mielestä on kannattavaa, että ksylitolia valmistetaan muusta kuin koivusta.

– On hyvä asia, että esimerkiksi maissin sivutuotteista valmistetaan ksylitolia, kun tehtäisiin vastaava motillisesta koivuja.

Myös ksylitolitiedottajana työskentelevä Milla Vihanto allekirjoittaa väitteen, että maissi ja pyökkipuu ovat purukumeissa ja pastilleissa ksylitolin lähde. Vihannon työnantajana on Cloetta Suomi.

– Ksylitolin lisäksi purukumi sisältää monta muutakin aineosaa, kuten esimerkiksi purukumin perusmassaa. On totta, että tuotteistamme on maissista, pyökkipuusta sekä koivusta saatua ksylitolia. Purukumia ja ksylitolipastilleja valmistetaan Hollannissa ja Slovakiassa. Olemme sen verran iso valmistaja, että on parempi olla monta ksylitolin toimittajaa kuin olla vain yhden varassa.

– On siis periaatteessa mahdollista, että suomalainen puree purukumia, jonka ksylitoli on maissista tehtyä, sanoo ksylitolitiedottajana Milla Vihanto.

Koivu ei ollut taloudellinen raaka-aine ksylitolille

Teollisuus pyrkii käyttämään raaka-aineita, jotka ovat helposti ja läheltä saatavissa, sekä suhteellisen helposti muutettavissa teollisesti ksylitoliksi. Emeritusprofessori Kauko K. Mäkisen mukaan esimerkiksi maissin ja oljen sivutuotteita käytetään ksylitolin valmistukseen.

Suomalainen koivu ksylitolin lähteenä ei ole siis ollut pidemmän päälle riittävän taloudellinen. Tässä valossa assosiaatiot koivusta ja ksylitolista ovat romuttuneet.

Kauko K. Mäkinen

– Neuvostoliitossa huomattiin jo 1960-luvulla ksylitolin käyttömahdollisuudet, mutta myöhemmin suomalaiset keksivät käyttää ksylitolia karieksen ehkäisyssä. Hyvin nopeassa tahdissa huomattiin, että on olemassa paljon halvempiakin ja valmiimpia raaka-aineita. Riippuen valmistusmaasta, käytetään maissia, sokeriruo'on jätteitä, pähkinänkuoria Keski-Euroopassa ja Venäjällä pyökkipuuta.

– Suomalainen koivu ksylitolin lähteenä ei ole siis ollut pidemmän päälle riittävän taloudellinen. Tässä valossa assosiaatiot koivusta ja ksylitolista ovat romuttuneet. Toki se on edelleen täysin pätevä ja voimissaan, koska miellän ksylitolin suomalaiseksi koivusokeriksi, vaikka sitä valmistetaan enemmän muualla ja poikkeuksetta jostakin muusta kuin koivusta, sanoo Mäkinen.

Puusokeri on ksylitolin esiaste

Suomessa aloitettiin ksylitolin valmistaminen teollisessa mielessä ensimmäistä kertaa maailmassa 1970-luvun alussa.

Ksylitolia on lääketieteessä, kosmetologiassa ja teknokemiassa.

Kauko K. Mäkinen

– Sillä on hurjan paljon käyttökohteita. Ksylitolia on lääketieteessä, kosmetologiassa ja teknokemiassa. Yleisesti ottaen se kuitenkin liitetään purukumiin, pastilleihin ja hammastahnoihin, sanoo Mäkinen.

Koemme ksylitolin emeritusprofessori Kauko K. Mäkisen mukaan makeutusaineena. Mäkinen puhuu myös puusokerista eli ksyloosista, joka on ksylitolin esiaste.

– Asian selventämiseen tarvitaan hiukan kemiaa, tätä ksyloosia esiintyy kasvimaailmassa ihan joka paikassa. Se muodostaa kasvien perusrungon, sen tähden eräät puut ja kasvit pysyvät pystyssä, koska niissä on ksyloosia sisältävää selluloosan kaltaista polysakkaridia.