Yhteisöviljely onnistui Rovaniemellä loistavasti

Viljelijät kasvattivat noin 20 ruokakasvia. Satoa saadaan yli odotusten kaupungin omistamalta tontilta.

luonto
Kehäkukka
Johanna Sarjas / Yle
Kuvassa Jukka Ylikörkkö kehäkukka kädessä
Yhteisöviljelijä Jukka Ylikörkön haastattelu ja kuva: Johanna Sarjas / Yle
Kehäkukka
Yhteisöviljelijöiden kehäkukat kukkivat.Johanna Sarjas / Yle

Rovaniemen yhteisöviljelijät keräävät näinä päivinä runsasta satoa yhteisöviljelypalstaltaan. Kaupungin keskustassa joen rannassa sijaitsevalla tontilla on kesän aikana viljelty noin 20 eri ruoka- tai maustekasvia.

– Olemme onnistuneet yli odotusten. Satoa on tullut runsaasti ja tulossa on vielä, esimerkiksi pavut keräämme vähän myöhemmin, iloitsee yhteisöviljelijä Jukka Ylikörkkö.

Lajeja ovat muun muassa peruna, porkkana, nauris, sipuli, palsternakka, retiisi, herne, ruusupapu, härkäpapu, pinaatti, mangoldi, raparperi, salaatteja, persilja, tilli, korianteri, kumina, minttu, basilika jne. Kehäkukat ja samettikukat kukkivat nyt, mutta auringonkukat eivät ehtine kukkia.

Erikoisempia lajeja ovat väinönputki ja tunturissa kasvava hapro, joiden taimet viljelijät saivat Lapin ammattiopistolta.

– Kaikki viljely on luomua. Olemme käyttäneet vain nokkosvettä lannoitukseen. Tuholaistorjuntaa emme ole harrastaneet. Myyriä olemme kyllä ansoilla jonkin verran saaneet.

Viljelijät jättivät kuminan, pinaatin ja retiisin kukkimaan, jotta siemenet saadan omasta takaa.

Joutomaat hyötykäyttöön

Yhteisöviljelyä on Suomessa harrastettu kymmenkunta vuotta, lähinnä puistoissa ja erilaisilla joutomailla. Oulussa on viljelmiä, mutta Rovaniemen viljelmä on tiettävästi Lapin ainoa. Helsingissä on noin kymmenen eri yhteisöviljelmää. Ylikörkön mukaan ideaa kannattaa toteuttaa missä vaan innostusta löytyy.

– Joutomaita on joka kunnassa, kustannukset ovat hyvin vaatimattomat ja hyöty on valtava. Yhdessä tekeminen on paljon hauskempaa kuin yksin puuhaaminen, innostaa Ylikörkkö.

Yhteisöviljelyhankkeita on toteutettu niin, että jokin järjestö auttaa alussa saamaan luvat viranomaisilta ja hankkii taimet ja siemenet. Järjestö vetäytyy kun toimintaan sitoutunut asukasryhmä on löytynyt.

Esimerkiksi Yhdysvaltain köyhtyneissä teollisuuskaupungeissa yhteisöviljelmiltä saatavat kasvikset ovat arvokas lisä työttömyyden vaivaamien perheiden ruokavalioon.

Kaupunki antoi tontin käyttöön

Rovaniemen kaupunki antoi viime vuonna Inapolun päässä sijiatsevan tontin reunamat viljelijöiden käyttöön.

– Sovimme vuosittain kaupungin kanssa tontin käytöstä. Jos kaupunki haluaa jotain muuta toimintaa tähän niin siirrymme muualle. Moni kuvittelee, että kaupungissa ei voi viljellä, mutta pienessäkin tilassa voi viljellä, esimerkiksi laatikoissa.

Lavakauluksista voi tehdä saranallisia laatikoita, joita voi sitten tarvittaessa purkaa jos on kyseessä väliaikainen viljely. Kuormalavoja voi ostaa ja joskus marketeista niitä saa Ylikörkön mukaan ilmaiseksikin.

Yhteisöviljelijöitä Rovaniemellä on noin 20. Suurin osa on nuoria, mutta joukossa on pari eläkeläistäkin. Kaikki työ on vapaaehtoista.

Suomeksi on julkaistu muutama kaupunkiviljelyn opaskirja ja kursseja pidetään suurimmissa kaupungeissa. Facebookissa toimii Rovaniemen kaupunkiviljelijät -sivu.