1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Suomi on takapajula, jossa osaamista ei arvosteta ja kotimaassa käymistä pidetään leveilynä – näiden syiden takia Antti ja muut eivät palaa

Viiden vuoden poissaolon jälkeen moni ei enää palaa Suomeen, Siirtolaisinstituutin tietopalvelupäällikkö sanoo. Perustelut ovat monella samat: ulkomailta saatu arvostettu koulutus tai työkokemus voi olla kotimaassa yhtä tyhjän kanssa. Tänne ei myöskään tunnu hyvältä palata, koska entinen kotimaa vaikuttaa perähikiältä.

Mansikanviljelijät miettivät, kuka poimii viimeiset mansikat talteen, jos ulkomaalaisten poimijoiden työluvat ehtivät vanhentua. Kuva: Riika Raitio / Yle Keski-Suomi

Lontoossa patenttilisensioinnin alalla EIP:llä työskentelevä Antti Vainikka, 27, ei tällä hetkellä harkitse Suomeen paluuta.

– Maailmalla vain on niin paljon nähtävää, ja Suomessa ei tällä hetkellä ole oman alani töitä, Vainikka kirjoittaa Lontoosta sähköpostilla.

Vainikka asui ulkomailla jo lapsena vanhempien töiden takia. Alemman korkeakoulututkinnon hän teki Tallinnassa, maisteritutkinnon Skotlannissa. Valmistumisen jälkeen hän oli sijaisopettajana ja projektinvetäjänä – oman alan töitä täältä ei kuitenkaan löytynyt.

Hän uskoo, että Suomessa hänen osaamistaan ei osata arvostaa samalla tavalla kuin ulkomailla.

Suomi tuntuu vanhanaikaiselta ja siltä, että täällä on jääty kelkasta.

Jouni Korkiasaari

Vainikka ei ole ajatustensa kanssa yksin. Samaa sanovat monet muutkin ulkomailla opiskelleet tai töitä tehneet, vahvistaa Siirtolaisuusinstituutin tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari. Hän kertoo, että hyvin usein ulkomailla asuneet valitavat, että Suomessa ei osata arvostaa ulkomailta hankittua koulutusta, työkokemusta tai kielitaitoa.

Harva haluaa takaisin korpikylään

Viisi vuotta on kriittinen raja ulkomailla asumisessa, tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari sanoo.

– Sitten palaaminen on jo aika epätodennäköistä. On vieraannuttu suomalaisuudesta.

Moni kokee Suomen jotenkin nuhjuiseksi.

– On ehkä totuttu toisenlaiseen elämäntyyliin ja kulttuuriin. Suomi tuntuu vanhanaikaiselta ja siltä, että täällä on jääty kelkasta. Useat ovat sanoneet, että he eivät koe enää olevansa suomalaisia vaan maailmankansalaisia, jotka ovat nähneet monenlaista, mitä täällä ei edes ole.

Ulkomailla olleet sanovat, että sukulaisetkin katsovat kesäisin, että mitä ne tänne tulevat leveilemään ulkomailta.

Jouni Korkiasaari

Myöskään suomalaisten asenne ei houkuta palaamaan, Korkiasaari huomauttaa.

– Ulkomailla olleet sanovat, että sukulaisetkin katsovat kesäisin, että mitä ne tänne tulevat leveilemään ulkomailta. On tietenkin eri asia, ajattelevatko sukulaiset oikeasti niin.

Vaikeinta on tulla takaisin syrjäkylille.

– Helsingin seutu ja suurimmat kaupungit eivät niinkään eroa eurooppalaisista kaupungeista. Jos syntymäpaikka ja vanhempien asuinpaikka on Syrjä-Suomessa, ei sinne ole helppo palata, kun ei työtäkään löydy.

Työ voi olla muutenkin ratkaiseva asia, ja sen puute on usein ratkaiseva este paluulle, Korkiasaari sanoo. Ulkomailla asuvat suomalaiset ovat nykyään pääosin hyvin koulutettuja, toisin kuin vaikka Ruotsiin lähtijöiden sukupolvi. Suomen työelämään on vaikea sujahtaa.

Ulkomaiset tutkinnot tunnustetaan entistä paremmin, mutta monella alalla ulkomainen tutkinto ei anna pätevyyttä työskennellä Suomessa, Korkiasaari sanoo. Suomessa ei myöskään ole samanlaista harjoittelija- tai oppipoikajärjestelmää kuin monessa maassa, ei ainakaan suomalaisten oppilaitosten ulkopuolisille, joten ulkomailta tulleena jalkaa ei saa ängettyä ovien väliin. Jos ulkomailta on löytynyt puoliso, hänelle työn saaminen ilman suomen kielen taitoa voi olla vielä vaikeampaa.

Suomessa on myös hyviä asioita

Usein suomalainen ei lähde ulkomaille jäädäkseen.

Suurin osa ei itse asiassa jääkään. Ulkomaille lähtijöistä enemmistö on vaihto-opiskelijoita, harjoittelijoita tai muita lyhyeksi aikaa meneviä. Osa saattaa jäädä vahingossa sille tielle esimerkiksi rakkauden takia.

Suomessa on kuitenkin ihmisen hyvä olla. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Antti Vainikka

Takaisin tulevia kuitenkin on, myös viiden vuoden rajan ylittäneitä. Moni palaa esimerkiksi, kun tulee avioero.

Esimerkiksi työkomennukselta tai EU- tai suurlähetystövirasta palataan hyvin usein kotimaahan, koska side säilyy katkeamattomana.

Tänne houkuttavat myös hyvä koulutusjärjestelmä, mutta etenkin luonto ja turvallisuus.

– Vaikka jotkut väittävät, että meillä mennään huonompaan suuntaan, ehkä muualla on menty vielä enemmän. Suurissa kaupungeissa moni kokee, että alkaa olla liian ahdasta. Nuorille sinkuille se ei ole ongelma, mutta kun tulee lapsia, se voi vaivata, Korkiasaari sanoo.

Myös Antti Vainikka sanoo, että nykytilanteesta huolimatta hän vielä joskus hän voisi harkita Suomeen palaamista.

– Kenties. Suomessa on kuitenkin ihmisen hyvä olla. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.