Hampaiden valkaisu ei ole riskitöntä – "Rakenne voi muuttua heikommaksi"

Hampaiden valkaisu on lisääntynyt ja ammattilainen suosittelee kääntymään hammaslääkärin puoleen. Hammastahnat vaalentavat hampaita vain parilla ensimmäisellä käyttökerralla tahroja poistaen.

Kotimaa
Valkaiseva hammastahna
Julia Sieppi / Yle

Puhtaat valkoiset hampaat kokevat kovia ihmisten elintapojen myötä. Hampaat kuluvat käytössä, ja esimerkiksi kahvin juominen, tupakan polttaminen sekä hammaskiven kertyminen hampaan pintoihin aiheuttavat valkoisen sävyn muuttumisen kellertäväksi.

Hampaiden valkaisu onkin lisääntynyt suomalaisten keskuudessa. Ajatus valkoisista hampaista on lähtöisin erityisesti Amerikasta, siellä valkoisia hampaita on ihannoitu ja edelleen ihannoidaan enemmän kuin Euroopassa.

– Valkaiseminen liittyy länsimaiseen tapaan ajatella, että kaikilla pitäisi olla kauniit valkoiset hampaat, professori Pekka Vallittu Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta kertoo.

Esimerkiksi kajaanilaisella hammaslääkäriasemalla suuhygienisti suorittaa valkaisuja useita kertoja viikossa. Muutaman kerran vuodessa tapahtuvaa toimenpidettä pidetään nykyisin varsin turvallisena, vaikka valkaisu tehdään voimakkaita hapettavia kemikaaleja, vetyperoksideja käyttäen.

– Tiedämme että valkaisumenetelmällä pystytään poistamaan hammasrakenteesta värjäymiä. Pitkällä aikavälillä ei tiedetä ihan tarkkaan, mitä hammasrakenteessa tapahtuu. Paitsi se tiedetään, että juurihoidetuissa hampaissa voimakkaat aineet saattavat aiheuttaa rakenteen haurastumista, hammaslääkäri Seppo Pääkkönen mainitsee.

– Lisäksi tiedetään, että liian nuorelle henkilölle tehtynä valkaisuaineet pääsevät pinnasta jopa hammasytimeen saakka. Tätä ei tietenkään tavoitella eikä suositella. Siksi teineille ja varhaisaikuisille ei hampaiden valkaisua suositella.

Kotikonstit sisältävät riskejä

Sekä hammaslääkäri Seppo Pääkkönen että professori Pekka Vallittu ovat yhtä mieltä siitä, että kotikonstein hampaita ei kannata lähteä värjäämään. Vaikkapa netistä ostettavien valkaisuaineiden pitoisuuksista ei voi aina olla varma.

– On suositeltavaa, että hammaslääkäri tekee valkaisun. Peroksidien käyttöön liittyy riskejä, jotka ovat lähinnä pehmeän ienkudoksen vaurioituminen sekä aineen tunkeutuminen hampaan pinnan huokosista hampaan sisään, mikä herkistää hammasta. Tämä voi tuntua vihlomisena tai muina oireina. Myös hampaan mikroskooppisen pintakerroksen rakenne voi muuttua heikommaksi, Vallittu luettelee.

Juurihoidetuissa hampaissa voimakkaat aineet saattavat aiheuttaa rakenteen haurastumista.

Seppo Pääkkönen

Pääkkönen lisää listaan myös mahdolliset allergiaoireet ja huomauttaa, että hammasrakenteen muutokset voivat olla peruuttamattomia. Hammaslääkärin kautta hampaiden valkaisussa on kaksi vaihtoehtoa: se joko suoritetaan paikan päällä tai ohjatusti kotona tyköistuvilla yksilöllisillä valkaisulusikoilla.

Valkaisemisen lisäksi hampaan pinnat voi kevyesti hioa ja pinnoittaa uudella muovipinnalla tai keraamisella posliinipinnalla.

– Tämä on kallein ja nopein sekä aika takuuvarma konsti, joka antaa välittömästi sen ulkonäollisen vaalenemisvaikutuksen. Samalla voidaan korjata muotovirheitä hampaissa, jos niitä on sattunut alunperin olemaan, Vallittu huomauttaa.

Hammastahnoilla ei valkaisevaa vaikutusta

Monet hammastahnamerkit mainostavat tuotteitaan niiden valkaisevalla vaikutuksella. Hammastahnat eivät kuitenkaan pysty valkaisemaan hampaita, ainoastaan poistamaan pinnallisia värjäymiä, sillä pintaa syvemmälle tahnat eivät vaikuta.

– Niissä ei ole hapettavia yhdisteitä, valkaisuvaikutus perustuu pienten hiovien osien mukana olemiseen. Ne hiovat hampaan pintaa, Pekka Vallittu mainitsee.

– Se valkaisuvaikutus, mikä tahnoissa on, tulee yhden tai kahden harjauskerran jälkeen. Se on sitten siinä, eivät hampaat siitä sen vaaleammaksi muutu.

On suositeltavaa, että hammaslääkäri tekee valkaisun.

Pekka Vallittu

Valkaisun jälkeen vältettävä värjääviä aineita

Ennen valkaisua kannattaa käydä tarkistuttamassa hampaat, sillä niiden täytyy olla kunnossa, jotta toimenpide voidaan tehdä.

– Reikien ja ientulehduksen lisäksi tarkastuksessa selviää, onko potilaalla hampaissa vanhoja täytteitä. Niiden väri ei muutu valkaisussa, kajaanilainen hammaslääkäri Seppo Pääkkönen toteaa.

Valkaisussa hampaat ensiksi puhdistetaan, jonka jälkeen tukikudokset ja hampaiden juurien pinnat suojataan.

– Hampaat käsitellään valkaisuaineella 1–3 kertaa, jolloin saadaan aikaiseksi värjäyminen poisto hammasrakenteesta.

– Toimenpiteen jälkeen potilaan täytyy elää parisen vuorokautta aika lailla laimeaa elämää. Esimerkiksi kahvia, teetä, punaviiniä tai mustikoita ei kannata suuhun laittaa, sillä syväpuhdistetut hampaat ovat erittäin alttiit värjäytymään uudestaan heti käsittelyn jälkeen, Pääkkönen jatkaa.