Vanhemman syli on vastasyntyneen paras paikka

Kosketus ja läheisyys ovat ihmiselle elintärkeitä ensihenkäyksestä lähtien. Keski-Suomen keskussairaalassa on panostettu vastasyntyneen ja vanhempien ihokontaktiin reilun parin vuoden ajan. Vauva saa äidin rinnalta lämpöä, turvaa, maitotipan – ja sopivan bakteeripeitteen.

Kotimaa
Vauva äidin rintaa vasten.
Muutaman tunnin ikäinen poika ihokontaktissa äitiinsä.Riikka Pennanen / Yle

Kun vauva parkaisee ensimmäisen kerran, kätilö ei enää kiikuta häntä heti punnitukseen, kylpyyn ja kapaloon. Sen sijaan vauvaa vähän pyyhitään ja hänet nostetaan heti äidin – tai tarvittaessa isän – paljaalle rinnalle.

Kaksi tuntia häiriötöntä asettautumista rinnalle on optimaalinen aika.

Merja Nevalainen, kätilö

Alun perin kenguruhoitona tunnettu keskosten hoitomuoto on tavattoman hyödyllinen myös täysiaikaisena syntyville vauvoille. Ihokontaktin hyödyistä on viime vuosina saatu uutta tutkimustietoa, ja esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalassa siihen on alettu panostaa uudella tavalla.

Äidin paljas rinta on kuin suunniteltu vastasyntyneen tarpeita varten.

– Ensinnäkin se on lämmin ja turvallisen tuntoinen ympäristö vauvalle. Vauva rauhoittuu iholle, ja hänen refleksinsä vahvistuvat siinä niin, että hän lähtee etsimään rintaa, mikä taas tukee imetyksen alkamista. Vauvan on yksinkertaisesti hyvä olla siinä iholla, selittää kätilö Merja Nevalainen Keski-Suomen keskussairaalassa.

Lämpöä on tarjolla tavallista enemmän, sillä sitä alkaa kertyä äidin rintakehän alueelle välittömästi synnytyksen jälkeen, kun rinnat alkavat toimia maidonerityksen alkamiseksi. Paras lämpöhyöty saadaankin, kun vauva makaa äidin rintakehän päällä.

Vauva lepää rinnalla mahdollisimman pitkän, häiriöttömän ajan.

– Kaksi tuntia häiriötöntä asettautumista rinnalle on optimaalinen aika. Tarkoitus on, että lapsi saa siinä levätä ja olla aivan rauhassa, kätilö Merja Nevalainen sanoo.

Hellät aistimukset, hyvät bakteerit

Äidin tai isän iholla olemiseen liittyy myös mikrotason hyötyjä.

– Puhutaan bakteerikolonisaatiosta, mikä tarkoittaa sitä, että me olemme kaikki peitetyt bakteerikerroksella. Ihokontaktissa äidin tai isän kanssa vauva saa juuri ne bakteerit, jotka ovat perheelle tuttuja, eli perheen omat bakteerit. Juuri näitä bakteereja vastaan vauva on jo istukan kautta saanut vasta-aineita. Näin hän on paremmin suojassa muilta bakteereilta, Nevalainen selittää.

Myös vauvan kehittyvä hermosto hyötyy ihokontaktin hyvistä, pehmeistä ensiaistimuksista.

Merja Nevalainen kertoo, että ihokosketus lisää oksitoniinihormonin tuotantoa ihokontaktin molemmilla osapuolilla. Oksitohormoni edistää hyvää oloa ja toisiin ihmisiin sitoutumista, mikä toimii myös suhteessa vastasyntyneeseen lapseen.

– Sitoutuminen lapseen voimistuu ja tulee tunne, että lapsen kanssa on hyvä olla, minä pärjään ja hän on minulle tärkeä ja minä hänelle.

Keisarinleikkauslapsi pääsee isän paidan alle

Myös keisarinleikkauksen jälkeen lapsi käy äidin sylissä hetken.

– Riippuu leikkaussalin tilanteesta, miten kauan siellä voidaan olla. Mutta sen jälkeen vauva tuodaan isälle ihokontaktiin, eli vauva odottelee isän paidan alla pääsyä äidin luo, Nevalainen selittää.

Isät ovat kulkeneet pitkän matkan synnytyshuoneen ulkopuolelta täysivaltaisiksi kenguruhoidon antajiksi.

– Ei paidan alle ottamista keneltäkään vaadita, mutta useimmat sitä haluavat, ja kertovat, että se tuntuu hyvältä, Nevalainen hymyilee.

Sylikkäin olemisen syvä rauha

Ei paidan alle ottamista keneltäkään vaadita, mutta useimmat sitä haluavat.

Merja Nevalainen, kätilö

Keski-Suomen keskussairaalan vastasyntyneiden osastolla huone kahdeksassa on menossa ruokailuhetki. Poika Niskanen imee keskittyneesti äidin rintaa. Poika on nyt puolen päivän ikäinen, ja on saanut nauttia äidin ihosta jo pitkään.

– Se rauhoittaa synnytyksen jälkeen, kun saa lapsen syliin. Näkee hänet kunnolla ja saa keskittyä vauvaan aivan kunnolla, äiti Hanna Niskanen toteaa.

Poika on päässyt myös isän rinnalle.

– Kun söin aamupalaa synnytyssalissa, niin isä otti vauvan paidan alle, Niskanen kertoo.

– Sekä isä että vauva näyttivät pitävän siitä, itkeskelevä vauva rauhoittui sinne isän paidan alle.

Riikka Pennanen haastatteli kätilö Merja Nevalaista ja äiti Hanna Niskasta Keski-Suomen keskussairaalassa.

klo 16:00 Hanna Niskasen nimi korjattu.