Asiantuntija: Schengenin sopimukseen kohdistuu muutospaineita, mutta se ei ole vaarassa

Ulkopoliittisen instituutin EU-asiantuntija Teemu Sinkkosen mielestä suurempi ongelma kuin vapaa liikkuvuus on se, että Euroopan unionin mailla ei ole yhteistä linjaa pakolaisvirtoihin.

Ulkomaat

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kyseenalaisti maanantaina Schengen-järjestelmän kestävyyden, mikäli nykyinen pakolaistilanne jatkuu. Eurooppaan on saapunut tänä vuonna meriteitse yli 192 000 siirtolaista ja pakolaista. Suomalainen EU-asiantuntija ei kuitenkaan usko sopimuksen olevan vaarassa.

– Muutospaineita tietysti tulee, ja niitä on tullut aikaisemminkin, vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Euroopan unioni -tutkimusohjelmasta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi.

– Schengen on jo aiemmin mukautunut tilapäisiin tarpeisiin. Kontrollia voidaan paikoittain voimistaa ja reagoida muuttuviin tilanteisiin. Siinä mielessä näen, että ei voi sanoa, että Schengen olisi vaarassa. Voi olla, että sopimukseen otetaan uusia mekanismeja.

Tilapäisiin rajatarkastukset turvapaikkahakijoiden vuoksi

Sinkkonen huomauttaa, että Ranska ja Italia vaativat Schengenin sopimuksen uudelleen arvioimista vuonna 2011. Italiasta päästettiin Schengen-viisumilla turvapaikanhakijoita suoraan Ranskaan, mitä Ranska ei hyväksynyt. Se pystytti tilapäiset rajatarkastukset Ranskan ja Italian välille.

– Ongelma ratkaistiin sillä, että Schengeniin tehtiin mahdollisuus tilapäisiin rajatarkastuksiin, kun komissio antaa siihen luvan, Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen mielestä Schengen-sopimuksen muuttamisen sijaan EU:n rajavalvontakapasiteettia voidaan vahvistaa ja turvapaikkahakemusten käsittelyprosessia nopeuttaa. Lisäksi EU:n ulkorajoille voidaan perustaa uusia pakolaisten vastaanottokeskuksia.

– EU:llahan on ollut pitkään integroitu rajavalvontakäsite, jolla on pyritty työntämään rajavalvontaa ja hakemusten käsittelyä EU:n ulkorajojen ulkopuolelle niihin maihin, joista on paljon tulijoita. Lähialueiden konfliktit ovat vaikeuttaneet prosessia, mutta idea on olemassa ja se on joltain osin toteuttamiskelpoinen.

Yhteinen linja pakolaisvirtoihin

Teemu Sinkkosen mielestä suurempi ongelma kuin vapaa liikkuvuus on se, että Euroopan unionin mailla ei ole yhteistä linjaa pakolaisvirtoihin.

– Ongelmaan pitää löytyä yhteinen linja. Jäsenmaiden sisällä voi olla kansallista painetta, sisäistä, poliittista painetta räätälöidä Schengenin sopimusta uuteen uskoon, Sinkkonen sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä Sveitsin, joka kuuluu Schengeniin, mutta hyväksyi viime vuoden helmikuussa kansanäänestyksessä maahanmuuton rajoittamisen. Maahanmuutolle asetettiin kiintiöitä.

Sinkkonen huomauttaa, että Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ottavat vastaan suurimman osan Eurooppaan hakeutuvista pakolaisista ja siirtolaisista. Esimerkiksi Saksassa arvioidaan, että maahan voi tulla tänä vuonna jopa 800 000 turvapaikanhakijaa.

– Näkisin, että Suomen hallitus taipuu tässä EU:n yhteiseen linjaan, kun sellainen jossakin vaiheessa löytyy. On merkkejä siltä, että Suomi on valmis vastaanottamaan enemmän turvapaikanhakijoita, Sinkkonen arvioi.