Jättilukion suunnittelussa opiskelijat unohdettiin

Jopa tuhannen oppilaan suurlukio kuohuttaa tunteita Hämeenlinnassa. Kaupunki suunnittelee nyt jo kolmatta kertaa suurlukion perustamista Myllymäen kampukselle. Sekä opiskelijat että vanhempainyhdistykset kokevat, ettei heitä ole asiassa kuultu lainkaan.

lukio
Veera Kärki (oik.) ja Aino Ruotsalainen pitävät lappua, jossa lukee "Miksi ette kysyneet?"
Nina Keski-Korpela / Yle

Hämeenlinnan kaupungin näpeissä pyöritetään peliä, jossa nappuloina ovat homehtuvat koulukiinteistöt, oppilasmäärät ja tietysti raha. Hämeen ammattikorkeakoululta vapautuvista tiloista kaavaillaan noin tuhannen oppilaan suurlukiota. Lukiot puolestaan otettaisiin peruskoululaisten käyttöön.

Tämän vuoden abiturientit Aino Ruotsalainen ja Veera Kärki johtavat Kaurialan lukion ja Hämeenlinnan lyseon lukion oppilasyhdistyksiä.

– Kritisoimme kaupunkia erityisesti siitä, että opiskelijoita ei ole kuunneltu. Toki olisimme tuoneet kantamme näihin suunnitelmiin esiin, jos sitä olisi meiltä kysytty. Ei lukiolaisia voi panna syrjään maksamaan kustannuksia siitä että kaupunki ei ole hoitanut peruskoululaisten tiloja, sanovat Aino ja Veera.

Hyvät pärjää aina, mutta mitä tapahtuu heikommille tai yksinäisemmille oppilaille?

Aino Ruotsalainen ja Veera Kärki haluavat myös herättää keskustelua opiskelun laadusta ja työrauhasta. Mahdollinen suurlukio vaikuttaisi molempiin.

– Molemmat lukiot ovat nyt noin viidensadan opiskelijan kouluja ja tutkimusten mukaan myös kaikista kustannustehokkaimpia. Lukioon pääsee syntymään yhteishenkeä ja yhtenäisyyttä. Mahdollinen suurlukio saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että esimerkiksi äidinkielen kurssien opettajia voisi olla jopa kuusi. Joka kurssi eri opettajan kanssa!

Vanhempainyhdistykset mukaan barrikadeille

Oman sanansa haluavat sanoa myös opiskelijoiden vanhemmat. Kaurialan ja Lyseon lukioden vanhempainyhdistykset järjestävät keskiviikkona keskustelutilaisuuden, johon on kutsuttu niin päättäjiä kuin virkamiehiäkin. Vanhempainyhdistyksen rooli on olla mukana koulun arjessa ja siksi tilaisuus haluttiin järjestää, sanoo Kaurialan lukion vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Aku Myllymaa.

– Se mikä aiheuttaa hiertymiä on se, miten kaupungin virkamiehet ovat toimineet asiassa. Hanketta on viety eteenpäin salassa kevään ja kesän aikana. Nyt kun koulut alkoivat on meidän molempien lukioiden yhdistysten tehtävä aktivoitua ja tehdä voitamamme asian hyväksi.

Aku Myllymaan mukaan kaupunki on liikkeellä heikoin perustein.

– Me emme ymmärrä sitä, miksi pitää purkaa jotain toimivaa. Molemmilla lukiolla on toimivat tilat, joissa halutaan pysyä. Myllymäkeen pitäisi kuitenkin tehdän ihan merkittävät investoinnit, että sinne saataisiin edes jollain lailla lukio-opetukseen sopivat tilat.

Lukioiden tilat puolestaan pitäsi remontoida kokonaan yläkoulujen tarpeisiin sopiviksi.

– Haluamme herättää vähintäänkin kriittistä ja hyvää keskustelua. Tilanne on kuitenkin hankala, jos jollain tasolla päätöksiä on jo tehty tai asioita viety eteenpäin. Meidän tehtävä reagoida ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin, tuumii Aku Myllymaa.

"Muistatko kun mulle oli ne taivutusverbit silloin niin vaikeita...?"

Opettaja ja oppilas kulkevat samaa matkaa muutenkin kuin vain satunnaisesti luokkahuoneessa. Luottamuskeskustelulle ei rahapulan puristuksessa ole tilaa.

– Opettajan ja oppilaan välillä syntyy vuosien aikana luottamussuhde, jolla on opiskelujen kannalta todella suuri merkitys. Opettaja ehtii tuntemaan erilaiset persoonallisuudet ja tunnistamaan oppilaiden vahvuudet sekä heikkoudet. Silloin kun tietää opiskelijan historiaa niin auttaminen opiskeluissa eteenpäin tapahtuu oikeaan aikaan, helpommin ja tehokkaammin.

– Hyvät pärjää aina, mutta mitä tapahtuu heikommille tai yksinäisemmille oppilaille?

Sekä Aino että Veera ovat tämän vuoden abiturientteja ja ovat pian yrittämässä opiskelupaikoille yo- papereiden kanssa.

Miettikää millä hinnalla haluatte niitä säästöjä

– Lukiolaiset eivät ole porukka, joka pärjää kokonaan ilman aikuisten tukea ja neuvoja. Pitää muistaa, että lukion aloittavat ovat vasta kuusitoistavuotiaita nuoria. Kun edessä on tärkeitä päätöksiä uravalinnan suhteen niin huolet saattavat olla isojakin. Olisi tosi yksinäistä jos ei olisi opettajaa keltä voisi kysyä neuvoja. Jos opettaja vaihtuu usein ja jää tuntemattomaksi, niin avun hakeminen saattaa jäädä, pohtivat tytöt.

– Kaikki oppilaat eivät voi luottaa siihen että omat vanhemmat ovat auttamassa ja tukemassa. Joskus opettaja voi olla ainoa joka kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut koulunkäynnistä, sanovat Aino Ruotsalainen ja Veera Kärki.

Mitä terveisiä lähetetään Hämeenlinnan kaupungille?

– Miettikää millä hinnalla haluatte niitä säästöjä.