Pankkikortti käy pian kolehtihaavilla

Kirkkohallitus laatii seurakunnille ohjeita pankkikorttimaksun käyttöön otosta kolehdin keruussa. Korttimaksu kiinnostaa, koska käteisen rahan käsittely on seurakunnille kallista.

talous
Kolehtia kerätään kirkossa.
Yle

Kirkkohallituksessa valmistellaan seurakunnille ohjetta kolehdin keräämisestä sähköisillä välineillä. Käteisen rahan käyttö ylipäänsä on vähentynyt, ja kirkko haluaa vastata ajan haasteisiin.

– Aiheesta on tullut muutamia kyselyjä seurakunnilta, minkä perusteella asiaa on lähdetty viemään eteenpäin. Tarvetta vaihtoehtoiselle lahjoitustavalle on, mutta on vielä arvoitus, millaisella innokkuudella seurakunnissa tämä otetaan vastaan, selittää Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Aiemmin seurakunnissa on pohdittu mahdollisuutta kerätä kolehtia tekstiviestillä. Peranderin mukaan tästä toiveesta on luovuttu. Korttilahjoittaminen tulee vanhan rinnalle, perinteisestä kolehtihaavista ei ole tarkoitus luopua.

– Maksupäätteet eivät ole mahdottoman kalliita ja teknisesti se on mahdollista toteuttaa. Selvitämme nyt korttimaksamisen reunaehtoja, esimerkiksi sitä, voisiko kolehtilahjoituksen tehdä lain puitteissa esimerkiksi vielä jumalanpalveluksen jälkeen eteistilassa, Perander selventää.

Vielä arvoitus, millaisella innokkuudella seurakunnissa tämä otetaan vastaan.

Pasi Perander

Poliisihallitus: "Vaatii linjanvetoa ja tulkintaa"

Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho pitää pankkikorttimaksuilla kerätyn kolehdin toteumista mahdollisena.

– Perusmuotoinen kolehti, jossa rahaa kerätään kirkon tilaisuudessa kepin päässä olevaan pussiin, ei kuulu rahankeräyslain piiriin. Silloin raha kerätään, lahjoitetaan ja se kertyy sen tilaisuuden aikana. Tämä toteutuisi myös pankkikortilla maksettaessa, että periaatteessa siinä ei ole ongelmaa.

– Mutta asiasta ei ole käyty kirkon kanssa keskusteluja. Tämä vaatii kuitenkin linjanvetoa ja tulkintaa, vaikka on ennen kaikkea kirkon sisäinen asia, Laiho toteaa.

Kolehdin keruu on rajoitettu laissa uskonnonharjoittamiseen liittyviin tilaisuuksiin. Eli kolehtia voi kerätä vain tiettynä aikana tietyssä paikassa, minkä vuoksi tekstiviestiä ei voi käyttää keruumuotona.

Käteinen raha tulee seurakunnille kalliiksi

Seurakunnille käteisen rahan käsittely on kallista.

Periaatteessa siinä ei ole ongelmaa.

Jouni Laiho

Esimerkiksi viime vuonna Lahden seurakuntayhtymässä kolehtien rahahuollosta koitui kuluja reilut 6 000 euroa. Kolehteja kannettiin vajaa 212 000 euron edestä.

Jumalapalveluksista kolehteja kertyi yli 95 000 euroa ja loput tulivat muista hengellisistä tilaisuuksista kuten konserteista, Kauneimmista joululauluista, Tuomasmessuista, lähetyspiireistä ja kirkkokahveilta.

Kolehtien tuotto käytetään lyhentämättömänä ilmoitettuun kohteeseen. Rahojen käsittelykulut otetaan kirkollisverovaroista.

– Kulut vaihtelevat sen mukaan, millaisia sopimuksia seurakunnilla on pankkien tai kuriiriyritysten kanssa. Mietimme parhaillaan vaihtoehtoja, joilla saisimme minimoitua rahan käsittelystä maksettavia kustannuksia. Käteisen rahan kerääminen on kallista, myöntää Lahden seurakuntayhtymän talouspäällikkö Virpi Hernesaho.

Perinteinen kirkkoväki tottunut kolehtiin, nuoremmille toimisi korttimaksu

Pankkikorttipäätettä on kokeiltu viime vuonna kolehdin keruussa Valkealan seurakunnassa sekä Helsingissä kahden seurakunnan Kauneimmissa joululauluissa, jolloin kolehdin keruusta vastasi Suomen Lähetysseura.

Kirkossa käyvä väki on iäkästä, he ovat tottuneet perinteiseen kolehtiin.

Virpi Hernesaho

Hernesaho työskenteli Kouvolan seurakuntayhtymässä vielä viime vuonna, kun pankkikorttimaksua kokeiltiin.

– Kokeilu alkoi elokuussa 2014 ja päättyi puolen vuoden jälkeen, kun laitteiden vuokra-aika loppui. Pankkikorttien käyttökin hiipui, ja käyttö ylipäänsä oli vähäistä. Kirkossa käyvistä monet ovat iäkkäitä, he ovat tottuneet perinteiseen kolehtiin, Hernesaho toteaa.

Hernesaho arvioi, että korttimaksajia löytyisi enemmän Tuomas-messuissa tai esimerkiksi konfirmaatiotilaisuuksissa, jossa on muitakin kuin vakiväkeä.

Kolehdin keruu kortilla ei saa viedä liikaa huomiota

Kolehdilla on kirkossa myös opillinen tausta ja sen keräämisellä eettinen arvo.

Pitää miettiä, mikä on luonteva tapa toteuttaa korttimaksu, ettei se vie liikaa huomiota.

Heikki Pelkonen

– Kolehdin juuret ovat alkuseurakunnassa. Kun siellä tultiin koolle, tuotiin lahjoja, joista osa erotettiin ehtoollisen viettoon ja osa vietiin köyhille ja sairaille. Tämän päivän jumalanpalveluksissa ajatuksena on, että kolehdin kautta oppisimme jakamaan omastamme, selittää Launeen kirkkoherra, Lahden seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heikki Pelkonen.

Pelkosen mukaan kolehdin keruutavalla ei ole suurta merkitystä – pankkikorttimaksu sopii yhtä hyvin kuin perinteinen kolikkohaavi.

– Tämän päivän ihmisillä ei ole aina käteistä ja siksi on luontevaa tarjota muitakin ratkaisuja. Ei mikään tapa ole toista pyhempi. Pitää miettiä, mikä on luonteva tapa toteuttaa korttimaksu, ettei se vie liikaa huomiota. Kolehtivirren aikana sitä ei välttämättä kannata toteuttaa, mutta tilaisuuden jälkeen tai kirkkokahveilla se sopii mainiosti, Pelkonen aprikoi.

Hän muistuttaa, että isoissa kirkonmenoissa, esimerkiksi joulun aikaan ja konfirmaatioissa, kolehti on kerätty tähänkin asti ovella tilaisuuden jälkeen. Seurakunnissa on lisäksi jo nyt vaihtelua siinä, missä kohtaa jumalanpalvelusta ja miten kolehti kannetaan.