Kelvottomat niksit ovat suomalaisten suosikkeja – "Ensiksi keksitään ja vasta sitten otetaan itsekritiikkiä mukaan"

Pirkka-lehti on kerännyt suomalaisten niksejä yli 40 vuotta. Vuosikymmenten saatossa yhteiskunta on muuttunut – ja niin ovat niksitkin. Nuukailusta ollaan siirrytty kohti nauttimista ja aineettomia niksejä.

Kotimaa
Kuvakaappaus pirkka.fi/niksit-sivustolta. Kuvassa niksologi Anssi Orrenmaa.
Kuvakaappaus pirkka.fi/niksit-sivustolta.

Nautiskelu näkyy nykyajan nikseissä, paljastaa "niksologi" Anssi Orrenmaa. Kun niksejä alettiin julkaista Pirkka-lehdessä vuonna 1974, oli monien konstien lähtökohtana pula-aikamainen nuukailu.

– Nyt on nautiskelun aika. Tosin parhaimmillaan sama niksi voi olla sekä nuukailua että nautiskelua, nykyäänkin Pirkka-lehden niksipalstaa toimittava Orrenmaa kertoo.

Myös nykyajan teknologiantäyteinen elämäntyyli heijastuu vahvasti niksologiaan. Orrenmaan mukaan uudet niksivälineet otetaan hanakasti käyttöön, ja kännykkä onkin nykyään jo kolmanneksi suosituin niksiväline.

Ajankohtaisuus on muutenkin eläväisessä niksimaailmassa läsnä. Esimerkiksi varastossa pölyyntyvästä kahvakuulaperheen jäsenestä saa oivan ovistopparin.

Tämän vuosituhannen niksilajien tulokas on kuitenkin selvä: mieleen liittyvät niksit eli mieliniksit.

– Paljon on kehitetty niksejä, jotka muuttavat jollain tavalla olosuhteita: niinhän niksit tekevät, kun otetaan käyttöön vanha väline uudella tavalla. Jos se ei enää tepsi, niin muutetaan suhtautumista asiaan, niksologi tuumii.

– Mielessä tapahtuu niksnaks ja kun asennoidut asioihin uudella tavalla, se on niksioivallus!

Kelvottomat niksit kiinnostavat

Niksologia, eli leikkimielisesti niksien kehittelyyn liittyvä tieteenala, on hyvin luovaa puuhaa.

– Siinä haetaan uusia oivalluksia piittaamatta siitä, miltä se näyttää, kuulostaa tai jopa toimii. Niksille kun riittää, että se toimii melko mukavasti, Orrenmaa toteaa.

Mielessä tapahtuu niksnaks ja kun asennoidut asioihin uudella tavalla, se on niksioivallus.

Anssi Orrenmaa

Pirkan niksitoimituksessa on pantu merkille, että ahkerimpia niksien kehittelijöitä ovat nuoret, alle kolmekymppiset naiset. Miehissä ikäryhmä on vielä nuorempi.

– Keski-ikä on hyvin nuori, vaikka niksit mielletään helposti ehkä vähän ikääntyvien ihmisten jutuksi. Niksinikkarit ovat usein nuoria innovatiivisia ihmisiä, jotka oikeasti ovat siinä vaiheessa elämää, että tarvitsee pärjätä vähällä.

Orrenmaa on toimittanut 13 niksikirjaa, joista kelvottomat niksit koonnut kirja on ollut kaikista suosituin.

– Siinä on jotain, mikä vetoaa suomalaisiin. Siinä tulee luovuus vielä paremmin esiin, koska luovuushan on sitä, että ensiksi keksitään ja vasta sitten toisessa vaiheessa otetaan pikkusen itsekritiikkiä mukaan, että onko tämä oikeasti toimivaa tai sopivaa, niksologi naurahtaa.

Kiinan nikseissä samaa henkeä

Huumori onkin suomalaisten niksien ydin. Vaikka niksit on tarkoitettu toimiviksi, nimenomaan niksien huumori synnyttää kierteen, joka innostaa yhä uusien konstien kehittelyyn.

– Huumori on niin tärkeä osa. Kyllä se vaatii tietynlaisen niksipirkkamaisen rennon otteen, että se niksifiilinki syntyy, niksologi painottaa.

Nuoria innovatiivisia ihmisiä, jotka oikeasti ovat siinä vaiheessa elämää, että tarvitsee pärjätä vähällä.

Anssi Orrenmaa

Orrenmaa on tehnyt myös kansainvälistä niksivertailua – missään muualla hän ei ole törmännyt yhtä vahvaan niksikulttuuriin kuin Suomessa. Kullakin maalla on omat niksinsä, mutta harvassa maassa irrotellaan kuten täällä.

– Se on melko harvinaista, että on näin paljon huumoria nikseihin liittyen. Esimerkiksi Amerikassa huumori on sikäläisen lainsäädännön takia aika kaukana siitä hommasta.

– Kumma kyllä Kiinasta olen löytänyt niksikirjoja, joissa on vähän samanlaista huumoria. Saksa on hyvä niksimaa, mutta siellä ei niinkään irrottella. Virolaiset taas on varsinkin neuvostoaikana joutuneet olemaan todella kekseliäitä, Orrenmaa valottaa.