Kansanrunojen naiskuva on rikkaampi kuin tiedetään – "Puhuttelee tänäkin päivänä"

Suomen muinaisessa kansanperinteessä on paljon naishahmoja, joita tuskin lainkaan tunnetaan nykyisin. Metsämuseo Lustossa myyttisiä naishahmoja esitellään erikoisnäyttelyssä, jossa esille nousevat niin todellisten naisten elämä ja työ kuin myyttiset haltiatkin.

kulttuuri
Myyttisiä esiäitejä esitellään Lustossa, haltia-asujen keskellä tiedottaja Anne Kaljunen ja amanuenssi Reetta Karhunkorva.
Myyttisiä esiäitejä esitellään Lustossa, haltia-asujen keskellä tiedottaja Anne Kaljunen ja amanuenssi Reetta Karhunkorva.Yle, Paavo Koponen

Metsämuseo Lustossa avattu uusi näyttely on nimeltään "Esiäitien elämänvoiman juurilla". Näyttely on esillä tammikuun puolelle.

Siinä esitellään tutkimuksen ja taiteen keinoin suomalaisen kansanrunouden unohdettuja voimanaisia, esimerkiksi Kultainen nainen, Pyhä Joutsen, Kylyn akka ja Lemmetär.

– Tässä näyttelyssä esiintyvät naishahmot ovat paljon moniulotteisempia, kuin Kalevalassa. Toki Louhi on vahva naishahmo, mutta aika kielteinen ja yksiulotteinen. Mutta kun kansanrunouden ehtymätöntä aarrearkkua tutkii, niin siellä esiintyy runsas määrä erilaisia, aivan unohdettuja naishahmoja, joita tämä Myyttikehrä -ryhmä on tarkastellut, kertoo amanuenssi Reetta Karhunkorva.

Kansanperinteestä nousevaa tukimusta ja taidetta

Lustossa myyttiset naishahmot esiintyvät haltia-asuina. Kultainen nainen edustaa suurta äitimyyttiä, maailman syntyä. Kalevalassakin maailman syntyy Veen emon toimesta. Maailman syntymyytteihin liittyvät myös yön sininen Ääretär tai Tähdetär ja valkoasuinen Pyhä joutsen. Lemmetär nostattaa lempeä purppuran ja kullan kimaltavassa asussaan. Arkisempi Kylyn akka sen sijaa on saunan haltiatar ja synnyttäjän apu. Myös muissa näyttelyesineissä esiintyy muinaista symboliikkaa ja kansanperinteen koristeaiheita.

– On erittäin arvokasta, että kansanrunous puhuttelee tänäkin päivänä ja että sitä tuodaan tähän päivään ja tulkitaan tuoreista näkökulmista. Ja kun puhutaan maailman synnystä ja naisen merkityksestä kulttuurissa, niin totta kai sitä miettii ihan henkilökohtaisesti siltä tasolta, että itse olen äiti, Reetta Karhunkorva toteaa.

Näyttelyn teemoja ovat mm. elämänpuu, tasapaino, ekohenkisyys, vuotuiskierto, uudelleensyntymä, kestävä elämäntapa ja kansanperinteen naiset. Keskeistä on myös lahjatalous, jossa luontoa hyvitellään saaduista antimista. Näyytelyn tekijöihin, Myyttikehrä -ryhmään, kuuluvat dosentti, FT Kaarina Kailo, ekopsykologi Irma Heiskanen, tekstiilitaiteilijat Eija Keränen ja Inkeri Kärkkäinen sekä valokuvaaja, toimittaja, tuottaja ja mediakasvattaja Kirre Koivunen sekä runoilija, muusikko Sari Maanhalla.

Takana hyvä museokesä

Museot ovat hyötyneet kesän epävakaisista säistä. Savonlinnassa se on näkynyt esimerkiksi Metsämuseo Luston ja Olavinlinnan kasvaneissa yleisömäärissä. Kotimainen yleisö on korvannut esimerkiksi venäläisvieraiden vähenemisen. Lustossa käy vuosittain noin 35 000 vierasta ja Olavinlinnassa 85 000, suurtapahtumat pois lukien.

– Meidän yleisöstä 80 prosenttia tulee yli 150 kilometrin päästä, ei he ovat turtisteja. Ulkomalaaisten osuus on 20 prosenttia. paljon vieraita tulee Keski-Euroopasta, mutta myös ihan kaikkialta maailmasta. Joskus oikein ihmetyttää, että miten he ovat meistä tiedon saaneet, pohtii Luston johtaja Helkamari Knaapi.