1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomalaisten historia on tulemisia ja lähtemisiä – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta

Suomen historian tarkastelu osoittaa, että maasta ja maahan on aina muutettu ja liikuttu. Poikkeuksena on kylmän sodan aika, jolloin Suomi sulkeutui. Siirtolaisuusinstituutin aluepäällikkö Markku Mattila pohtii nykykeskustelua siirtolaisuushistorian valossa.

kulttuuri
Pyhän Urhon päivää vietetään Hakalan talossa, Maailman raitilla.
Pyhän Urhon päivää vietetään Hakalan talossa, Maailman raitilla.YLE / Anri Koski

Muuttoliikkeitä maasta toiseen ja maan sisällä tutkiva Siirtolaisuusinstituutti tekee myös etnistä tutkimusta ja mittaa maahanmuuttoasenteita. Edellinen asennetutkimus on tehty 2013 suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Siitä käy ilmi, että myönteisimmin suhtaudutaan työperäiseen maahanmuuttoon ja että omat ulkomaankokemukset ja kontaktit ovat yhteydessä maahanmuuttomyönteisyyteen.

– Kielteisten asenteiden takana on usein se, että ajatellaan ihmisiä ryhminä. Heti, kun opitaan tuntemaan henkilökohtaisesti, ihminen muuttuu ryhmän edustajasta mukavaksi kaveriksi, sanoo Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen päällikkö.

Ryhmiä kohtaan tunnetaan helposti epäluuloisuutta. Se on ihmiselle luontaista, mutta ei poista vastuuta.

– Ihminen ei ole pelkkiä vaistoja, vaan meillä on myös kulttuuri ja sivistys, huomauttaa Mattila.

Kylmä sota katkaisi liikkeen

Maahanmuuttokeskustelu on käynyt viime aikoina kiivaana ja tunteikkaana. Joskus oman maan historia jää keskusteluissa huomiotta. Suomessa liikkuminen maasta ulos ja etenkin sisään väheni minimiin kylmän sodan aikana, mikä vaikuttaa voimakkaasti vielä tänäkin päivänä.

Suomi on luotu yhteiskunta, joka viimekädessä nuijittiin läpi kansakoululaitoksessa.

Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

– Toisen maailmansodan jälkeen alkaneen kylmän sodan aikana Suomi käytännössä sulkeutui. Ei tänne ollut tunkua, koska itäraja sulkeutui ja muualta katsottuna tämä oli liian lähellä Neuvostoliittoa. Mutta sitä ennen Suomi oli satoja vuosia hyvinkin liikkuva paikka, mihin on tultu ja mistä on lähdetty aina.

– Kylmän sodan päättyminen alkoi näkyä muuttoliikkeessä heti: ensin tulivat inkerin-suomalaiset, sitten balkanin ja somalian sotia pakenevat. EU- jäsenyydestä alkoi vapaa liikkuvuus. Ja nämä palauttivat suomalaisen liikkuvuuden normaalitilaan eli siihen missä oltiin ennen aina oltu, Markku Mattila muistuttaa.

Mikä on suomalainen?

Kun tutkii Suomen historiaa, voi todeta, että "suomalaisuus" on oikestaan hyvinkin nuori asia. Käsite lanseerattiin vasta 1860-luvulla.

– Yhtenäinen suomalainen kulttuuri ja suomalaisuus ovat topelius-runebergiläinen kuvitelma, joka luotiin aikanaan kansallisromantiikan tarpeisiin ja sitä hyödynnettiin myöhemmin poliittisesti. Kun Suomen autonomiaa pidettiin uhattuna, sitä pönkitettiin tällä yhteinäisen kansan kuvalla. Suomi on luotu yhteiskunta, joka viime kädessä nuijittiin läpi kansakoululaitoksessa, lataa Mattila.

Asiaa voidaan lähestyä myös geneettisistä faktoista.

– Geenitutkimuksessahan on todettu, että Euroopan jyrkin geneettinen raja kulkee Pähkinäsaaren rauhan rajalla eli Suomi jakautuu tässä kahtia, muistuttaa Markku Mattila.

Toisten geneettinen perimä viittaa vahvasti Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan, toisten perimä viittaa itään. Turun yliopiston emeritusprofessori Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää ja todennut, että alueelle on vaellettu eri suunnista, Siperiasta saakka. Muuttoliike on jatkunut vuosituhansia.

Siirtolaiset ja pakolaiset

Suomesta ja Suomeen on siis liikuttu aina, kylmän sodan aikaa lukuun ottamatta. Suomalaiset olivat myös mukana eurooppalaisten historian suurimmassa massamuutossa Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Silloin Suomesta lähti yli 350 000 siirtolaista, joista valtaosa vanhan Vaasan läänin alueelta. Lähtijät olivat pääasiassa nuoria miehiä, joiden motiivina oli raha, työ tai seikkailu.

Leveämpi leipä on täysin hyväksyttävä motiivi ollut aina esimerkiksi Suomesta lähdettäessä.

Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

– Moni nuori mies lähti välttääkseen joutumista Venäjän armeijaan. Vaikka sehän oli periaatteessa meidän isänmaamme sotaväki, koska me kuuluimme Venäjän keisarikuntaan, Markku Mattila muistuttaa ja viittaa siihen, että nyt moralisoidaan, miksi pakolaiset ja turvapaikanhakijat lähtevät levottomista maista, eivätkä jää sinne taistelemaan.

– On myös korostettava sitä, että näissä maissa sota ei ole sellaista sotaa, jolla me ajattelemme talvi- ja jatkosotaa. Ei ole kahta valtiota, jotka keskenään taistelevat ja joilla on selkeä rajalinja. On sekasorto, jossa on monenlaisia joukkoja, joista jokainen yrittää pakkovärvätä nuoria miehiä. Toisena päivänä tulevat Isis-joukot ja toisena Assadin porukat. Jos tätä haluaa Suomen historiaan verrata, niin yhtymäkohta voi löytyä 1918 sodasta, selittää Mattila.

– Ja kun puhutaan pakolaisista tai turvapaikanhakijoista, he pakenevat jotain. Siirtolaisuuden ponnin on aina ollut leveämpi leipä. Ja tämä on ollut täysin tunnustettava ja hyväksyttävä motiivi aina esimerkiksi Suomesta lähdettäessä, huomauttaa Mattila.

Epäluuloja maan sisälläkin

Suomalaisillekin on ollut tuttua, että heitä maahan- tai maassamuuttajina ei ole aina ymmärretty tai kohdeltu hyvin. Esimerkiksi amerikansiirtolaisuudessa tällainen jakso osui 1920-30-luvuille.

– Silloin sanottiin, että rikolliset, joutilaat ja vetelehtijät tulevat Amerikkaan, heiltä pitää panna luukut kiinni.

Suomessa on myös muutettu maan sisällä, pois sodan jaloista Karjalasta. Siirtokarjalaiset eli evakot ovat myöhemmin muistelleet, että joka paikassa heitä ei otettu avosylin vastaan.

– Heitä ylenkatsottiin, eikä heihin suhtauduttu kaikkialla suopeasti. Siihen oli monia syitä: osa oli uskonnoltaan ortodokseja, osa oli "liian venäläisiä" ja osa sai tiluksia täällä asuvien mailta, mistä ei pidetty.

– Mutta evakot ovat myös hyvä esimerkki siitä, että me pystyimme tämän ongelman voittamaan. Karjalainen väestö, yli 400 000 evakkoa, asutettiin ja se asuttautui ja sijoittautui. Ja siitä tuli osa väestöä, painottaa Mattila.

Lue seuraavaksi