Kuittipakon piti kitkeä harmaa talous, mutta siitä tulikin muiden riesa: "Roskis pitää tyhjentää monta kertaa päivässä"

Kauppojen on lain mukaan aina tulostettava asiakkaalle ostoskuitti ja tarjottava sitä hänelle. Kioskeista ja ruokakaupoista kerrotaan, että kuitin ottaa vastaan hyvin harva. PAM pitää lakia osin epäonnistuneena.

Kotimaa
Kaupan kassa.
Harva asiakkaista haluaa ostoksistaan kuitin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ritva Kourula toimii yrittäjänä Munsaaren kioskissa Kotkassa. Asiakkaiden ostokset ovat yleensä pieniä, eikä kuittia halua juuri kukaan.

– Kun tarjoan kuittia, asiakas sanoo ettei ala kerätä paperiroskaa. Useimmiten kuitti menee roskikseen, Kourula kertoo.

Kioskissa käy päivittäin 200–300 asiakasta. Roska-astia täyttyy nopeasti kuittipaperista. Kourula laskee, että kuittipaperia kuluu yksi rulla päivässä.

Rahallisesti kyseessä ei ole iso menetys, mutta kuittipakko aiheuttaa turhaa työtä.

– Roskis pitää tyhjentää monta kertaa päivässä. Suoraan sanoen se vähän turhauttaa, kun kuittia pitää tarjota jopa lapsille 30 sentin karkkiostoksesta.

Vain joka viides ottaa kuitin

K-supermarket Sipatissa Kouvolassa kassakoneesta lähtee päivittäin ulos noin 1 500 kuittia, ja roska-astia täyttyy monta kertaa päivän aikana.

– 80 prosenttia asiakkaista ei halua ostoksistaan kuittia, vaikka sitä tietysti aina tarjotaan. Kuittiroskaa tulee päivittäin paljon, noin yhden jätesäkillisen verran, arvioi kauppias Roope Suomalainen.

Suoraan sanoen se vähän turhauttaa, kun kuittia pitää tarjota 30 sentin karkkiostoksestakin.

Ritva Kourula

Kauppiaan havaintojen mukaan huolettomimmin kuitteihin suhtautuvat nuoret. Iäkäs sukupolvi sen sijaan voi tutkia kuittinsa hyvinkin tarkkaan.

– Vanhemmat ihmiset ovat tarkkoja ja myös hyvin rehellisiä. Jos joku tuote on jäänyt vahingossa maksamatta, tullaan takaisin anteeksi pyydellen. Kannattaahan se kuitti ottaa. Joskus sattuu virheitä, niin kuin meille kaikille.

"Torso laki"

Kuittipakko tuli voimaan viime vuoden alussa. Alkoholimyyntiä se on koskenut jo aikasemmin. Kuittia on tarjottava aina, kun asiakkaalle myydään palvelu tai tuote.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan kuittipakko voi aiheuttaa turhaa työtä päivittäistavarakaupassa.

– Kaupoissa ei välttämättä nähdä kuittipakossa mitään hyötyä. Kuluttajalle se tieysti on hyvä signaali siitä, että yrityksellä on asiat kunnossa, sanoo PAMin työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas.

Lain avulla oli tarkoitus kitkeä harmaan talouden ohimyyntiä. Sen piti pureutua etenkin majoitus- ja ravintola-alaan sekä parturikampaamoihin ja kauneudenhoitoalaan. Leppäkankaan mielestä uudistus on jäänyt puolitiehen.

– Kuittipakon tarkoituksena on varmistaa, että tapahtuma lyödään kassaan. Se ei kuitenkaan takaa mitään, sillä osaa kassajärjestelmistä voi manipuloida. Siinä mielessä lainsäädäntö on jäänyt torsoksi.

Kassat uusiksi?

PAM toivoo, että kuitin tarjoamisvelvollisuus täydentyisi tyyppihyväksytyillä kassajärjestelmillä mahdollisimman pian. Esimerkiksi Ruotsissa tällainen järjestelmä on käytössä lähes kaikilla käteistoimialoilla.

80 prosenttia asiakkaista ei halua ostoksistaan kuittia.

Roope Suomalainen

– Sieltä on saatu hyviä kokemuksia harmaan talouden vähentämisestä. Se on myös helpottanut pienyritysten kirjanpitoa. Pelkkä kuitin tulostus ei kerro sitä, että kaikki varmasti menee kirjanpitoon ja ettei tapahtumia manipuloida jälkikäteen.

Elinkeinoelämä on vastustanut tyyppihyväksyttyjä järjestelmiä korkeiden kustannusten vuoksi. Ruotsissa laitteen hinta on PAMin mukaan alle tuhat euroa ja käyttöikä noin seitsemän vuotta.

– Kustannus ei ole tolkuton. Ilman muuta voitaisiin miettiä järkeviä siirtymäaikoja eli ajoittaa muutos ajankohtaan, kun kassajärjestelmiä muutenkin muutetaan. Tämä olisi mahdollista toteuttaa meilläkin.