Torniolaisilta satoi kysymyksiä turvapaikanhakijoista

Torniossa järjestettiin keskiviikkoiltana asukastilaisuus vastaanottokeskuksen toiminnasta. Väkeä saapui paikalle noin 150 ja kysyttävää riitti laajalla skaalalla. Vastauksia kuitenkin saatiin ja moni huolenaihe tuntui tilaisuuden jälkeen aikaisempaa pienemmältä.

Kotimaa
Asukastilaisuus Tornion vastaanottokeskuksesta. Läsnä oli 150 ihmistä.
Jarno Tiihonen / Yle

Torniossa keskiviikkoiltana järjestetty asukastilaisuus vastaanottokeskuksen toiminnasta kiinnosti ihmisiä. Tilaisuudessa kävi ilmi, että kulttuurit ovat jo ehtineet kohdata hiukan törmäillen. Turvapaikanhakijoita on käynyt pihapiirissä ja opiskelijat ovat hämmentyneet, kun heitä on kuvattu.

– Vastaavissa tilanteissa kannattaa ensin kertoa itse, että käytös on häiritsevää. Jos vastaava käytös jatkuu, niin kannattaa ottaa yhteyttä vastaanottokeskukseen. Jos tilanne on tosi häiritsevää, niin voi ottaa yhteyttä poliisiin, ohjeistaa SPR:n Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen.

Poliisi kehotti suhtautumaan tilanteisiin avoimin mielin ja totesi, että kannattaa pyrkiä sovinnollisuuteen.

Mitä siellä oikein tehdään?

Torniolaisia kiinnosti myös turvapaikanhakijoiden arki. Suomen kieltä hakijoille opetetaan pari tuntia kerrallaan parina päivänä viikossa.

– Kemissä miehet ovat pelanneet puulaakijalkapalloa. Sitten meillä on mies-, nais- ja lapsikerho. Tutustumme Kemiin ja käymme esimerkiksi sienessä ja ongella, kertoo Tornion keskuksen käynnistämisestä vastaava Pasi Rauta.

Ääneen mietittiin sitäkin, kuinka kauan keskus on Torniossa.

– Meillä on kahden vuoden vuokrasopimus ja kuuden kuukauden irtisanomisaika, Haaranen kertoi.

Raha-asiat ja ulkona liikkumisen valvonta mietityttivät

Yleisöä kiinnostivat myös turvapaikan hakemiseen liittyvät rahat. Yksin tullut aikuinen saa vastaanottorahaa 316,07 euroa, pariskunnat saavat 267,02 euroa henkeä kohti ja lapsi 201,63 euroa.

Harkinnanvaraisia tukia myönnetään Haarasen mukaan erittäin harvoin. Summat ovat pienempiä kuin suomalaisen vastaavassa tilanteessa saama toimeentulotuki. Kaikki kustannukset yhteen laskien yksi turvapaikanhakija maksaa valtiolle 40 euroa päivässä.

– Valtio vastaa kaikista kustannuksista. Terveyspalvelut ostetaan yksityiseltä tuottajalta. Vain akuutit ja välttämättömät tapaukset hoidetaan julkisella puolella, Haaranen kertoo.

Lisäksi puheenaiheina olivat turvapaikanhakijoiden mahdolliset rikosseuraamukset. Poliisin mukaan rikosepäilyt tutkitaan samalla lailla kuin suomalaisten ollessa epäilyn kohteena.

Peräpohjolan opistolla asuu myös opiskelijoita, jotka ovat saaneet uusia naapureita. Opiskelijat ihmettelivät, miksi heidän ulkonaliikkumistaan valvotaan tiukemmin, vaikka uusia naapureita ei tarvitse pelätä.

– Asuntolan sääntöjä on alettu tulkita tiukemmin jo viime keväänä eli ennen tietoa turvapaikanhakijoiden tuloa opistolle, rehtori Tatja Karvonen selvitti.

Tieto pienentää huolta

Tilaisuudessa annettiin aika lailla joka suunnasta kritiikkiä vähäisestä tiedotuksesta. Kivirannan asukkaiden ja opiskelijoiden lisäksi tiedonpuutteen nostivat esille paikalla olleet kaupungin luottamushenkilöt.

Asukastilaisuus näyttikin toteen sen, että tieto helpottaa sopeutumista uusiin asioihin. Tilaisuudessa kyseltiin myös mahdollisuudesta tehdä hyväntekeväisyyttä.

– Tuli hyviä vastauksia. Nyt mennään avoimin mielin eteenpäin. Varmaan otan tuon puhelinnumeron, että jos tulee jotain hyväntekeväisyyttä, niin olen kyllä mukana. Mutta tottahan tämä on uusi juttu ja tähän totutellaan, sanoo Reeta Matilainen.

Torniossa aiotaan järjestää myös turvapaikanhakijoille ja torniolaisille yhteinen tapahtuma, jossa uudet naapurit pääsevät tutstumaan toisiinsa.

– Sain vastauksia kysymyksiini ja odotan innolla yhteistä tapaamista, jossa pääsen tutustumaan uusiin naapureihini, sanoo Virve Södervall.

– Tämä on uusi juttu meillekin. Pitää vain totutella siihen, että naapureita tulee. Emme ole enää täällä pelkästään meidän opiskelijaporukallamme, totesi Viivi Korhonen.