Otaniemessä vaarana on otaantuminen – "Luotto toisiin asukkaisiin on korkea"

Otaniemessä on metropolialueen pienimmät vuositulot. Opiskelijavoittoinen kaupunginosa on kuitenkin sitäkin yhteisöllisempi. Otaniemessä asuva Heikki Pulkkinen ei malttaisi muuttaa opintojen loputtua pois.

Otaniemi
Kotini metropoli: Otaniemi
Sanatestissä opiskelija Heikki Pulkkinen, joka ei malttaisi muuttaa Otaniemestä pois opintojen loputtua.

Ensi kertaa Espoon Otaniemeen saapuva saattaa yllättyä; pääosin teekkareiden asuttaman kaupunginosan odottaisi olevan pelkistetty, ehkä vähän kolkko betonikaupunginosa – mutta sen sijaan sokkeloisten katujen varrella on vehreitä puistoja, Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia sekä hauskoja punatiilikerrostaloja.

Huomaa myös, että on saavuttu alueella, jossa asuu pääosin nuoria opiskelijoita. Yhden asunnon parvekkeella komeilevat miehen kokoiset kaiuttimet. Toisen asunnon ikkunasta ohikulkijoita tervehtii Darth Vader.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemeen.
Otaniemi on tunnettu punatiilestä.Ulla Malminen / Yle

Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä

Heikki Pulkkinen saapuu yhdestä monista punatiilitaloista ja ohjaa meidät hellettä pakoon ylioppilaskunnan omistamalle rantasaunalle. Turusta kotoisin oleva Pulkkinen on asunut Otaniemessä jo kuusi vuotta. Hänen kuvaillessaan Otaniemeä puheessa vilahtelevat tiheään sanat "yhteisöllisyys" ja "luottamus".

– Tämä on todella yhteisöllinen paikka asua. Aina löytää jonkun porukan, jonka kanssa viettää iltaa. Luotto toisiin asukkaisiin on myös korkea. Vaikkei kaikkia tunnekaan, niin kuitenkin on tunne yhteenkuuluvuudesta - olemme samaa yhteisöä. Esimerkiksi tämä rantasauna terasseineen on teekkareiden talkoovoimin rakentama, Pulkkinen esittelee.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemessä asuvaan Heikki Pulkkiseen.
Turusta kotoisin oleva Heikki Pulkkinen on asunut Otaniemessä kuusi vuotta. Ulla Malminen / Yle

Otaniemen kaupunginosassa asuu vajaat 3800 henkeä, joista 55 prosenttia on iältään 19 - 24 –vuotiaita ja vajaat 30 prosenttia 25 – 34 –vuotiaita. Opiskelijakeskittymän lisäksi Otaniemessä on pieni alue, Otakallio, jossa on muita kuin opiskelija-asuntoja. Otakalliossa asuu arviolta kymmenesosa alueen asukkaista. Pääosa kaupunginosan asukkaista on siis opiskelijoita, mutta elo opiskelijoiden ja Otakalliossa asuvien kanssa on Pulkkisen mukaan sujunut hyvin.

– En tiedä, että olisi tullut valituksia esimerkiksi melusta. Otakallion asumisalue on sen verran kaukana, että en muista tavanneeni sieltä ketään asukasta, ellen ole mennyt kaverin luo käymään sillä alueella, Pulkkinen sanoo.

"Otaantuneet" opiskelijat

Rantasaunan vieressä kulkevalla lenkkipolulla kiiruhtaa lenkkeilijöitä. Otaniemessä pääsee luonnonhelmaan heti niin tahtoessaan.

– Joissain paikoissa luonto on päässyt vähän liikaakin valloilleen ja kulkeminen voi olla hankalaa tai kaikki pusikot puistoissa eivät ole enää niin nättejä, Pulkkinen toteaa.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemessä asuvaan Heikki Pulkkiseen.
Heikki Pulkkinen kertoo harrastavansa laitesukellusta Helsingin edustalla. Laajalahteen sen sijaan pulahdetaan yleensä kaveriporukalla saunaillan jälkeen.Ulla Malminen / Yle

Vapaa-ajalla mennään erilaisiin opiskelijatapahtumiin tai kavereiden kanssa istuskelemaan ulos puistoon tai laiturille. Laineet liplattavat laituria vasten ja sudenkorennot pörräävät ympärillä, kun Pulkkinen esittelee tärkeän käsitteen: otaantuminen.

– Meillä on täällä käytössä käsite ”otaantuminen”, se tarkoittaa sitä, ettei lähde koskaan pois Otaniemestä. Täällä on kaikki: ystävät, opinnot, koti. Monet kaverit ovat olleet kauhuissaan valmistuessaan ja muuttaessaan pois, Pulkkinen nauraa.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemeen.
Otaniemessä pääsee rauhoittumaan luonnon ääreen.Ulla Malminen / Yle

Toisaalta sama kauhun paikka on hänellä itselläänkin edessä. Energiatieteitä lukeva mies aloittaa nyt viimeisen opiskeluvuotensa ja vuoden päästä diplomityön pitäisi olla valmiina. Opiskelija-asunnoista pitää muuttaa pois viimeistään puolen vuoden päästä opintojen päättymisen jälkeen.

– Ehkä se on se suurin pelko, kun se koko yhteisö, missä elää on nyt täällä Otaniemessä, niin sitten kun muuttaa täältä pois, niin miten säilyttää kontakti siihen yhteisöön, Pulkkinen pohtii.

Palveluissa parantamisen varaa

Otaniemessä ollaan ylpeitä siitä, että kaupunginosassa näkyy vahvasti arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki: kampusalueen asemakaava on Aallon työtä ja Aalto on suunnitellut alueelle myös useita rakennuksia, kuten ostoskeskuksen sekä yliopiston päärakennuksen. Kampuksen amfiteatterimainen päärakennus hallitsee maisemaa varsinkin ostoskeskukselta katsottuna.

Ostoskeskuksella on keskipäivällä rauhallista. Pieneltä ostarilta löytyy apteekki, kauppa, kioski ja otto-automaatti. Ostarin vierestä on grilli, joka palvelee nälkäisiä ilta- ja yöaikaan.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemeen.
Otaniemen kauppakeskus on Alvar Aallon suunnittelema, kuten myös taustalla näkyvä yliopiston päärakennus.Ulla Malminen / Yle

– Helsingin keskustaan muuttaminen houkuttaa, koska siellä olisi paremmat palvelut kuin Otaniemessä. Täällä oli yksi pizzeria-baari, mutta se lopetti viime keväänä. Toivottavasti taas tulevaisuudessa aukeaa uusi, mutta tällä hetkellä täällä ei taida olla yhtäkään kahvilaa tai ravintolaa. Toisaalta eihän sitä aina opiskelijan tulotasolla kannatakaan lähteä ravintolaan, Pulkkinen tuumii.

Niin, se raha. Koska Otaniemeä asuttavat pääosin opiskelijat, on tulotaso myös sen mukainen. Keskimäärin kuukausitulot alueella ovat noin 1 100 euroa, mikä on metropolialueen matalin. Moni opiskelija tekee kyllä opintojen ohella töitä.

– Se on hyvin yleistä, varsinkin opintojen loppupuolella, silloin ainakin puolet tekee jollain tapaa töitä opintojen ohessa. Itse olen ollut töissä ehkä puolet opiskeluajasta. Se on aika hyvä yhdistelmä, koska siinä saa kokemusta työelämästä ja valmistumisen jälkeen on paremmat mahdollisuudet saada hyvä työpaikka.

Poikamieskylästä kappelin kautta perhekylään

Pulkkinen esittelee oman asuinalueensa niin kutsutuksi poikamieskyläksi. Mäen päällä komeilee kappeli sulassa sovussa hieman alempana olevan grillikatoksen kanssa. Teemu Teekkari –niminen patsas tervehtii ohikulkijoita.

– Tuolla mäen toisella puolella on niin sanottu perhekylä, jossa on suurempia perheasuntoja. Sanonta kuuluu, että poikamieskylästä siirrytään kappelin kautta perhekylään, mutta se taitaa olla jo vähän vanhentunut sanonta, Pulkkinen nauraa.

Kotini metropoli -sarjassa tutustutaan Otaniemeen.
Teemu Teekkari tervehtii Jämeräntaipaleen kulkijoita.Ulla Malminen / Yle

Helteinen päivä saattaa antaa Otaniemestä turhankin seesteisen kuvan. Punatiilikerrostalojen välissä mutkittelevat kadut odottavat syyskuun opiskelijaryntäystä – bileetkin kuuluvat asiaan.

– Täällä on sellainen ajatus, että meluta saa ja jos se jotain häiritsee, niin asiasta pitää osata sanoa. Joka kerta kun olen käynyt sanomassa, että melu häiritsee minua, niin esimerkiksi musiikkia on laitettu hiljaisemmalle. Varsinkin vappuna kuuluu asiaan, että kaduilla soi musiikki kovaa.

24-vuotiaalle nuorelle miehelle se on kotoisaa.