Verkkopankkitunnusten saaminen voi tyssätä heikkoon suomen kielen taitoon – pankeilla ei yhtenäistä ohjeistusta

Voimassaoleva luottolaitoslaki ei määrittele verkkopankkitunnuksia peruspankkipalveluiksi. Tilanteesta johtuen pankeilla ei ole yhtenäistä ohjeistusta siitä, mikä on riittävä kielitaso verkkopankkitunnusten myöntämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan menettelyjä tulisi selkeyttää, koska verkkopankkitunnusten avulla käytetään pankkipalveluiden lisäksi myös lukuisia muita yhteiskunnan palveluita.

Kotimaa
Grafiikka
Yle

Maahanmuuttaja saattaa jäädä Suomessa ilman verkkopankkitunnuksia. Tällöin voi vaikeutua myös sähköinen asiointi viranomaistahojen sivustoilla, esimerkiksi Kelan, TE-toimiston tai sosiaalitoimen sivustoilla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee säännöllisin väliajoin yhteydenottoja, jotka koskevat pankkitilien avaamista ja verkkopankkitunnusten myöntämistä maahanmuuttajille. Pääosa yhteydenotoista koskee tunnistautumisasiakirjoihin liittyviä asioita. Ongelmia on ensisijaisesti ihmisillä, joille Suomi on myöntänyt muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan ja joiden passissa on merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä.

Viime aikoina toimistoon on tullut yhteydenottoja myös kieliasioista johtuen.

Yksi kirjelmöijistä on Inkerikeskus ry. Pääasiassa Suomeen paluumuuttajina tulevia inkerinsuomalaisia opastava keskus pyysi viime keväänä lähettämässään kirjeessään yhdenvertaisuusvaltuutettua selvittämään, onko pankki toiminut laillisesti ilmoittaessaan, ettei Inkerikeskuksen asiakkaille myönnetä pankkitunnuksia. Inkerikeskuksen asiakkaiden äidinkieli on venäjä.

Pankkivirkailijoiden mukaan pankin "sisäinen sääntö" kuuluu, että verkkopankkitunnuksia ei voi avata henkilölle, joka ei osaa suomen, ruotsin tai englannin kieltä riittävän hyvin. Syynä kielteiseen päätökseen mainitaan raha-asioiden hoitamisen turvallisuuden ylläpito.

- Ote Inkerikeskuksen lähettämästä kirjeestä yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Inkerikeskus pitää tilannetta epäoikeudenmukaisena, sillä verkkopankkitunnuksissa kyse ei ole pelkästään pankkiasioiden hoitamisesta. Jos Suomeen muuttanut henkilö ei saa verkkopankkitunnuksia, vaikeutuu sähköinen asiointi myös esimerkiksi sosiaalitoimessa.

Nykyään kaikki viranomaistahot kannustavat asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluja asioidessaan heidän kanssaan. TE-toimisto, Kela, sosiaalitoimi, sähköiset reseptit, kaupungin vuokra-asunnon haku yms. – Ilman verkkopankkitunnuksia ei näitä palveluita pysty käyttämään sähköisesti.

- Ote Inkerikeskuksen lähettämästä kirjeestä yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto: Menettelyjä tulisi selkeyttää

Yle Uutiset pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoa arvioimaan, toimiiko pankki laillisesti, jos se evää verkkopankkitunnusten myöntämisen kieleen vedoten – siis tapauksessa, jossa asiakkaan tunnistamisasiakirjat ovat kunnossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan pankeilla ei ole yleistä pankkeja sitovaa ohjeistusta siitä, mikä on suomen, ruotsin, tai englannin kielen taidon riittävä taso verkkopankkitunnuksia haettaessa. Tämä voi olla ongelma.

– Yhdenvertaisuuslain perusteella voitaneen ajatella, että asiakkaat eivät välttämättä tule kohdelluksi yhdenvertaisesti, jos verkkopankkitunnukset evätään vetoamalla asiakkaan puutteelliseen kielitaitoon ja arvion kielitaidosta tekee yksittäinen pankkivirkailija, sanoo ylitarkastaja Hanna Välimaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta.

Toisaalta vastauksessaan Inkerikeskukselle yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto kirjoittaa, että pankin kannalta on ymmärrettävää, että pankin on varmistettava tiedonantovelvollisuutensa ja varmistuttava siitä, että asiakas on selvillä verkkopankkitunnussopimuksen sisällöstä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että mikäli henkilö voi osoittaa, että hän tosiasiassa ymmärtää sopimuksen sisällön (esimerkiksi tulkkauksen avulla) ja tosiasiassa pystyy itse päättämään pankkiasioistaan, niin verkkopankkitunnukset tulisi hänelle myöntää.

- Ote yhdenvertaisuusvaltuuten toimiston vastauksesta Inkerikeskukselle

Välimaa kertoo, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toivomuksena on, että keskustelu Finanssivalvonnan kanssa johtaisi menettelyjen kehittämiseen.

– Menettelyjä tulisi selkiyttää, koska verkkopankkitunnukset ovat avain lukuisiin yhteiskunnan palveluihin.

Finanssivalvonta: "Varmasti voi pankkiryhmien välillä olla eroja"

Rahoitus- ja vakuutusalaa valvova Finanssivalvonta vahvistaa, ettei pankeilla Finanssivalvonnan tietojen mukaan ole yhtenäistä ohjeistusta kielitason suhteen.

– Joissakin tilanteissa yhtenäistä ohjeistusta voidaan pitää ainakin kuluttajan kannalta hyvänä asiana, mutta esimerkiksi kielitaidon osalta ongelma ei ole näyttäytynyt kovin suurena Finanssivalvonnassa. Joitakin yksittäisiä tapauksia on noussut esiin. Yhtenäiset ohjeet tai toimintatavat voivat toisaalta olla kilpailulainsäädännön vastaisia, joita valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto, sanoo toimistopäällikkö Timo Peltonen Finanssivalvonnasta.

Verkkopankkitunnukset eivät ole tällä hetkellä laissa säädettyjä peruspankkipalveluita. Luottolaitoslain peruspankkipalveluja koskevasta osiosta ei kuitenkaan suoraan seuraa, että pankin pitää määritellä esimerkiksi kielitaitovaatimukset.

– Kohta määrittelee vain ne palvelut, jotka luokitellaan peruspankkipalveluiksi. Vaikka verkkopankkitunnukset olisivat osa peruspankkipalveluja, niin pankin velvoite olisi tarjota niitä vain pankkipalveluiden hoitamiseksi. Pankilla ei ole velvollisuutta yleisen tunnistautumisvälineen myöntämisestä muihin palveluihin kuin pankkipalveluihin, sanoo Peltonen.

Finanssivalvonnan mukaan pankit joutuvat verkkopankkitunnuksia myöntäessään ottamaan huomioon muun muassa rahanpesulakiin liittyvät velvoitteet, luottolaitoslain ja lain vahvasta sähköisestä tunnistamisesta. Pankkien arvio toiminnan riskeistä voi tässä suhteessa vaihdella, sanoo Peltonen.

– Varmasti voi pankkiryhmien välillä olla eroja siinä kriteeristössä, millä ja minkä tyyppisille asiakkaille myönnetään. Arviointi jää tapauskohtaiseksi, että pystyykö kyseinen henkilö, joka pankkitunnuksia hakee, esimerkiksi ymmärtämään ne velvoitteet, joita säilyttämiseen ja käyttöön liittyy, sanoo Peltonen.

Jos verkkopankkitunnuksia ei asiakkaalle myönnetä, pitäisi kieltäytymisen perusteet kuitenkin kertoa asiakkaalle selvästi, sanoo Peltonen.

EU:n direktiivi voi selventää tilannetta tulevaisuudessa

Verkkopankkitunnuksien myöntämisen periaatteiden voi olettaa selkiytyvän jatkossa, sillä EU:n perusmaksutilidirektiiviä ollaan sovittamassa Suomen lainsäädäntöön. Direktiivi koskee kuitenkin vain pankkien perusmaksupalveluita, eli kyseessä ei ole yleistä tunnistautumisjärjestelmää koskeva direktiivi.

Kun direktiivi tulee voimaan, edellyttää se, että pankit tarjoavat sähköisiä maksupalveluja asiakkailleen, eikä pankki voi olla tarjoamatta niitä kielitaitoon vedoten EU:n alueella laillisesti asuville kansalaisille. Verkkopankkitunnuksista tulee siis niin sanottuja peruspankkipalveluja, sikäli kuin pankki tarjoaa sähköisiä palveluja yleensä.

– Jos pankki on rakentanut sähköiset maksupalvelut, sen on tarjottava kaikille asiakkailleen ne, sanoo finanssineuvos Harry Leinonen valtiovarainministeriöstä.

EU-direktiivin on tarkoitus tulla voimaan Suomessa syyskuussa 2016.