Metsäyritykset laiminlyöneet intiaanien oikeuksia – tutkija ei jättäisi kehitysapua yrityksille

Hallituksen aikeet suunnata kehitysyhteistyön määrärahoja yrityksille saa kritiikkiä tutkijalta. Yliopistotutkija Susanna Myllylän tuoreesta väitöstutkimuksesta käy ilmi, että maailmalla toimivat suomalaiset metsäyritykset toteuttavat jo nykyisellään heikosti yhteiskuntavastuuta.

Kotimaa
Maanviljelijät osoittavat mieltään Porto Segurossa Brasiliassa.
Sadoittain maattomia maatyöläisiä osallistui Veracelin vastaiseen mielenosoitukseen Bahian osavaltion Porto Segurossa maaliskuussa 2004.Carlos Casaes / EPA

Yliopistotutkija, HTT Susanna Myllylä selvitti väitöstutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun), miten suuret suomalaiset metsäyhtiöt kantavat yhteiskuntavastuuta Brasiliassa. Maan itärannikolle on perustettu viime vuosikymmeninä laajoja ja alati kasvavia selluntuotantoon tarkoitettuja eukalyptysplantaaseja. Plantaasit sijaitsevat osin alkuperäiskansojen mailla ja ne ovat aiheuttaneet seudulla useita konfliktitilanteita.

Osaltaan syynä on ollut metsäyhtiöiden välinpitämättömyys yhteiskuntavastuuta kohtaan.

Vaikuttaa siltä, että Suomen päässä ei aina olla kartalla siitä, mitä Brasiliassa tapahtuu.

Yliopistotutkija Susanna Myllylä

– Suomalaiset yritykset joutuivat helposti vedetyksi mukaan konfliktitilanteisiin. Vaikuttaa siltä, että Suomen päässä ei aina olla kartalla siitä, mitä siellä tapahtuu.

Esimerkiksi aliurakoitsijoiden ja muiden kumppanien epäeettiseen toiminta saattoi tulla yrityksille yllätyksenä.

– Plantaasien teollisuustoimintojen suunnittelusta vastannut Pöyry ja brasilialaisen Fibrian kanssa yhteistyössä ollut Metso olivat osallisina tapauksessa, missä taustalla oli väkivaltaisia konflikteja alkuperäiskansaa edustavan heimon kanssa. Toisessa tapauksessa taas Metso oli vedetty mukaan kampanjaan, jossa alkuperäiskansan ryhmän identitettiä yritettiin purkaa eli väitettiin, etteivät he ole oikeita intiaaneja ja etteivät he ole edes asuneet alueella, Myllylä kertoo.

Yritysten hyväntekeväisyydestä ollut jopa haittaa

Erityisen ongelmallisena tutkija pitää sitä, etteivät suomalaisyritykset tehneet pesäeroa epäeettiseen toimintaan.

– Yritykset puhuivat kyllä ihmisoikeuksista, mutta eivät ottaneet toiminnassaan huomioon alkuperäiskansojen oikeuksia laajasti turvaavaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä ohjeistuksia, Susanna Myllylä sanoo.

Yliopistotutkija Susanna Myllylä
HTT Susanna MyllyläJyväskylän yliopisto

Myllylä kritisoi myös tapaa, jolla yritykset hakivat toiminnalleen hyväksyttävyyttä. Osa metsäyrityksistä teki perinteistä hyväntekeväisyystyötä. Seuraukset eivät kuitenkaan aina olleet positiivisia.

– Esimerkkinä yksi intiaanien maaliike näyttää jakautuneen kahtia johtuen epätasaisesti jakautuneista hyväntekeväisyysohjelmista.

Myllylän mukaan tutkimuksessa yritysten harjoittama hyväntekeväisyys näyttäytyi varsin epämääräisenä, harmaana alueena. Tulos on ajankohtainen, sillä hallituksen budjettiesityksessä kehitysyhteistyön määrärahoja suunnataan nimen omaan yrityksille.

– Esityksen kautta yrityksille asettuu vahva kehitystoimijan rooli. Siitä taas nousee kysymys, onko yrityksellä kapasiteettia hoitaa tämmöisiä tehtäviä saati intressiä. Epäilen vahvasti, että yrityksistä löytyisi tietotaitoa tai kykyä ymmärtää kehitystyön problematiikkaa.

Liikevoittojen todellinen hinta jää pimentoon

Suomalaiseen talouskeskusteluun Susanna Myllylä toivoo lisää moniäänisyyttä. Myllylän mukaan tieto siitä, millä hinnalla suomalaisia liikevoittoja saavutetaan, tavoittaa harvoin, jos ollenkaan suomalaisen talous­journalismin.

– Tällä hetkellä yhteiskuntavastuussa on vakavia puutteita, ja tarvittaisiin enemmän ulkopuolisia, objektiivisia tahoja mukaan arvioimaan näitä prosesseja, Myllylä summaa.

HTT Susanna Myllylän johtamisen väitöskirjan "Terrains of Struggle. The Finnish Forest Industry Cluster and Corporate Community Responsibility to Indigenous Peoples in Brazil" tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa 28.8.2015