Hyppää sisältöön

Etelä-Sudan odottaa lauantaita ja rauhaa – suomalainen avustustyöntekijä kertoo tunnelmista

Etelä-Sudanin sisällissota on aiheuttanut miljoonien ihmisten päätymisen pakolaisiksi. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole tulossa Eurooppaan. Kirkon ulkomaanapu auttaa paikan päällä, joskin järjestön avustusrahat uhkaavat huveta Suomen hallituksen leikkausten takia.

Kuva: Samir Bol / AFP

Etelä-Sudanissa keskiviikkona allekirjoitettu rauhansopimus on otettu vastaan ilman suurempia juhlia. Maan sisällissota alkoi vuonna 2013 ja sotaa on yritetty lopettaa jo useita kertoja, toistaiseksi onnistumatta.

Kirkon pakolaisavun Etelä-Sudanin maajohtaja Mika Jokivuori kertoo Yle Uutisille, ettei rauhansopimusta ole erityisesti juhlittu pääkaupungissa Jubassa. Toisaalta kiistanalainen sopimus ei ole tuottanut myöskään levottomuuksia, mitkä olivat myös mahdollisia, Jokivuori kertoo.

Hänen mukaansa ihmiset odottavat lauantai-iltaa, jolloin sopimuksen mukaan tulitauon on virallisesti määrä astua voimaan. Silloin nähdään, toteutuuko tulitauko.

Osa väestöstä kokonaan avustusjärjestöjen varassa

Maailman nuorimman valtion väestö odottaa rauhaa kiihkeästi. Jubassa ruokaa ja turvaa on tarjolla, mutta pian pääkaupungin ulkopuolella ravintotilanne heikkenee nopeasti.

Pahin tilanne on maan pohjoisosassa, öljyalueilla, missä taisteluita on ollut eniten.

- Mitä pohjoisempaan mennään, sitä vaikeampi tilanne on ja sitä voidaan kuvailla täydeksi katastrofiksi, Jokivuori kertoo.

Ihmisillä ei ole ruokaa, juomavettä eikä edes suojaa, hän kuvailee.

Pakolaisia valtavasti, mutta Eurooppaan ei lähdetä

Etelä-Sudanissa on noin 12 miljoonaa asukasta. Heistä noin kaksi miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia ja yksi miljoona on paennut naapurimaihin, kuten Ugandaan, Keniaan ja Etiopiaan.

Jokivuoren mukaan vain harva pakolainen yrittää lähteä kauas Eurooppaan. Tämä johtuu hänen arvionsa mukaan siitä, että Etelä-Sudanin koulutustilanne on maailman huonoimpia.

Harva edes tietää mahdollisuudesta, että Euroopassa voisi olla saatavilla turvaa ja parempi elintaso. Harvalla myöskään on mahdollisuutta lähteä pitkälle matkalle. Eteläsudanilaiset pysyttelevät lähiseudulla, mikä on kulttuurisesti helpompi ratkaisu.

Kirkon ulkomaanapu auttaa rauhantyössä ja koulutuksessa

Etelä-Sudanin rauhankehityksessä kirkolla on ollut merkittävä osuus. Kirkon ulkomaanapu on pyrkinyt edistämään rauhantyötä.

Järjestö jakaa myös ruoka-apua ja edesauttaa maatalouden kehittymistä.

Lisäksi Kirkon ulkomaanavulla on useita koulutushankkeita. Järjestö on perustanut lähes tuhannelle pakolaislapselle tilapäisen koulun Mingamanissa ja tukee myös opettajankoulutusta.

Kuten monet muutkin kehitysyhteistyöjärjestöt, Kirkon ulkomaanapu pelkää Suomen hallituksen määrärahaleikkauksia, sillä ne vaikuttaisivat suoraan avustustyöhön Etelä-Sudanissa, Jokivuori kertoo.

Jokivuori on myös huomannut, että humanitaarisia kriisejä on maailmassa tällä hetkellä paljon. Avun tarve on itse asiassa kasvanut.