"Rähinöitä vältellen" – professori listaa hallituksen työkalupakin piinkovia lakihankkeita

Liian rajut työntekijöiden oikeuksien heikennykset johtavat lakkoihin ja perustuslaillisiin solmuihin, varoittaa työoikeuden professori Seppo Koskinen. Koskinen luettelee pitkän listan hallituksen todennäköisiä, yhteiskuntasopimuksen korvaavia hankkeita työttömyysturvan keston rajoittamisesta sunnuntaikorvausten poistoon.

politiikka
Seppo Koskinen
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.Yle

Hallitus tuo eduskuntaan työpolitiikan yhteiskuntasopimusta korvaavan paketin syyskuun lopussa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on listannut todennäköisimpiä työpolitiikan muutoksia. Muutoksia tehdään tulenarassa ilmapiirissä.

– Hallituksen ja varsinkin SAK:n eräiden liittojen välinen luottamus on tällä hetkellä olematon. Luottamus hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä edellyttää nyt, ettei liian suuria työntekijöiden etuja heikentäviä uudistuksia tehdä.

Työantajat tarvitsevat etuja, ja maksajiksi joutuvat työntekijät.

– Hallituksen kuningaskysymys on, ettei liikaa rasiteta työntekijäpuolta.

Kun paikallista sopimista pusketaan eteenpäin, yrittäjien toiveet kohdistuvat palkkoihin. Palkkojen yleissitovuuden romuttaminen eli se, ettei järjestäytymättömän työntekijän työantajan enää tarvitsisi noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, olisi liian suuri pala, arvioi professori Koskinen.

– Yrittäjät ovat ajaneet Suomeen ns. minimipalkkaa, jolloin ei enää tarvitsisi noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Mutta näin suureen ei hallitus todennäköisesti uskalla ryhtyä.

Painia perustuslain ja EU-oikeuden kanssa

Jotkin hallitusohjelman ja hallituspuolueiden tavoitteet törmäävät suoraan perustuslain ja EU-oikeuden seinään.

– Esimerkiksi aie muuttaa mm. työsuhdeturvan tekeminen sopimuksenvaraiseksi siten, kuin se hallitusohjelmassa esitetään, tyssää perustuslakiin.

Määräaikainen työsuhteen solmimisen ehtojen löyhentämishankkeissa joudutaan vääntämään kättä EU:n kanssa.

Kaavailu, jossa alle vuoden määräaikainen työsuhde olisi mahdollinen ilman perusteita, riitelee EU-direktiivin kanssa, sanoo professori Seppo Koskinen.

– Suomella ei ole mitään syytä lähteä toimimaan vastoin direktiivin tarkoitusta.

Liutaa työpolitiikan lakiesityksiä kirjoitetaan kuumeisesti. Professori Seppo Koskisen mukaan sosiaaliturvan puolella vaikkapa eräänlainen perustulo lienee suunnitelmissa. Keskustan "Suomi nousuun" -ohjelmassa esittämä ansiosidonnaisen työttömyysturvan jatkaminen korotettuna starttirahana olisi tällainen.

Muutoin suunnitelmissa on työttömyysturvan pienentäminen sitä mukaan kuin työttömyys pitkittyy.

Varma kiistoja ja jopa lakkoja nostattava toimi olisi työn vastaanottamisen tiukentaminen niin, että heikennettäisiin ns. ammattisuojaa. Työttömän velvollisuus vastaanottaa työtä on kuitenkin kiristymässä – keinoin taikka toisin.

Myös pyhätyötyökorvaukset ja arkipyhät liipaisimella

Muita suuria hallitushankkeita työpolitiikan listalla ovat ainakin työntekijän koeajan pidentäminen ja koulutussopimukset.

Alun perin Suomen Yrittäjien ajamassa koulutussopimuksissa palkkaa koulutettavalle voitaisiin maksaa alle työehtosopimusten ns. kannusterahana.

Suunnitelmiin kuuluvat myös työaikapankit ja vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen. Koskinen arvioi, ettei vuorotteluvapaa poistuisi kokonaan.

Professori Seppo Koskinen sanoo myös, että hallitus lienee valmis arkipyhien siirtoon ja sunnuntailisien poistoon. Huolimatta siitä, että sekä keskustan että perussuomalaisten nokkamiehillä on vahvat siteet uskonnollisuuteen.

– Arkipyhillä ja pyhätyökorvauksilla on kirkollinen taustansa. Uskon, että nykyhallitus voisi ajatella arkipyhien siirtämistä. Emme myöskään elä enää sellaisessa uskonnollisessa maailmassa, jossa sunnuntaityö pitäisi korvata muista päivistä poikkeavalla tavalla, arvioi professori Seppo Koskinen.

Hallituksen hyvin todennäköinen hanke on työnantajan eläkemaksujen alentaminen kahdella prosentilla EMU-puskuria käyttäen, arvioi professori Koskinen.

– Hallitus leikkaisi näin nopeasti työantajien kustannuksia. Se on parempi ja realistisempi linja kuin edellyttää palkkojen alentamista. Ja jos nyt näitä työntekijäjärjestöjen kommentteja on seurannut, palkkojen alentamista ei tule. Ehkä pienillä aloilla, muuten ei.

Professori Seppo Koskinen penää vielä malttia hallitukselta tulikuumassa tilanteessa.

– Meillä on hyvin vahvat perinteet ja tiedot siitä, että jos yritetään liikaa, ei saavuteta mitään. Nyt rähinöitä vältellen!