Kevyet mullat Kummilalle – 21 vuotta konkurssihakemuksen jälkeen

Suurena rakennusliikkeenä tunnettu Kummila Oy poistui tiistaina historian hämärään. Yhtiön konkurssipesän loppukokous jakoi viimeiset Kummilamiljoonansa ja yhtiön taru on saanut sinettinsä. Konkurssia haettiin 21 vuotta sitten, joten prosessi on ollut pitkä.

Kotimaa
Rakentajat-monumentissa teksti Hämeenlinnan rakentajille 1974 Kummila-yhtiöt
Maarit Piri-Lahti / Yle

Rakentajat-monumentti seisoo betonisen jyhkeänä katsoen syyskuiseen iltapäivään. Kun monumentti pystytettiin, oli Kummila merkittävä suomalainen ja hämeenlinnalainen rakennusyhtiö. Nyt Kummila on lopullisesti historiaa. Velkojat ovat saaneet viimeiset rahansa. Mapit suljetaan.

Kummilan konkurssia ja siihen liittyviä oikeudenkäyntejä on käyty pitkään ja hartaasti. Yhtiö haettiin konkurssiin jo vuonna 1994. Konkurssi poiki myös oikeudenkäyntejä Kummilan viimeisiä omistajia vastaan. Omistajille rapsahti Hämeenlinnan käräjäoikeudesta vuonna 2000 tuomio, jonka mukaan omistajien tuli maksaa 9,2 miljoonan Hollannin guldenin eli noin 27 miljoonan markan suuruiset vahingonkorvaukset korkoineen konkurssipesälle. Vyyhteen liittyivät niin hollantilainen holdingyhtiö kuin luxemburgilainen yhtiö.

Oikeudessa tuli niin ikään esille Karibian alueelle Turks- ja Caicossaarille rekisteröity yhtiö. Oikeus katsoi, että omistajat olivat vieneet kyseisen summan rahaa yrityksestä ulkomaille ja sitä kautta itselleen.

Kuvaavaa koko Kummila-tapauksessa on, että korvausvaatimuksen oikeuskäsittely pantiin vireille jo marraskuussa 1994. Varsinainen oikeudenkäynti pääsi alkamaan muotoseikoista käydyn käräjöinnin seurauksena vasta viiden vuoden kuluttua tästä.

Oikeutta on käyty pitkään ja hartaasti

Luonnollista on myös se, että käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin ja viimein korkein oikeus päätti asiasta entisten omistajien vahingoksi vuonna 2003. Samalla korvausvaluuttakin oli muuttunut euroiksi.

Kummilan entinen pääkonttori Hämeenlinnassa
Kummilan entinen pääkonttori Hämeenlinnassa.Maarit Piri-Lahti / Yle

Oikeudenkäynnit eivät päättyneet tähän. Toinen omistajista sai vielä vuonna 2010 Korkeimmasta oikeudesta linnatuomion törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Tässä päätöksessä Kummilan konkurssipesä oli asianomistajana. Oikeudenkäyntien pitkittymistä kuvaa hyvin se, että tuomiota lievensi oikeudenkäynnin viivästyminen.

Viimeinen velkojainkokous vie Kummilan historiaan

Tiistaina käyty viimeinen velkojainkokous jakoi vielä toista miljoonaa euroa velkojille. Tämän jälkeen Kummilasta voidaan lukea historiankirjoista. Velkojat saivat konkurssipesästä vähintään 28 prosenttia Kummilalle antamistaan veloista takaisin, jotkut etenkin pantinhaltijat enemmän.

Kummilan päärahoittaja oli jo niin ikään manan majoille mennyt Kansallis-Osake-Pankki. Se, eli nykyään Nordea, on ollut myös Kummilan päävelkoja. Muita isoja velkojia ovat olleet urakkatakaajat Pohjola, Ålandsbanken ja Kansa-yhtymä. Näistä yhtiöistä Kansa poistui yrityskartalta 90-luvun puolivälissä ja Pohjola on osa Osuuspankkiryhmää. Ahvenanmaalainen Ålandsbanken voi vahvasti ja on levittänyt pankkitoimintansa niin Suomen mantereelle kuin Ruotsiin.

Myös omistajilta on saatu velkoja perityksi

Myös Kummilan kahdelta viimeisimmältä henkilöomistajalta on saatu rahaa velkojille. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan omistajien konkurssipesään palautettava osuus oli noin 4,5 miljoonaa euroa. Pesä on saanut tästä noin 2,6 miljoonaa euroa. Perintä omistajilta on jo loppunut.

Rakentajat-monumentti Hämeenlinnassa
Maarit Piri-Lahti / Yle

Kummilan viimeisimmät henkilöomistajat taistelivat viimeiseen saakka takaisinperintää vastaan. Hetkellisesti he voittivat taistelunsa, kun Turun hovioikeus kumosi vuoden 2001 helmikuussa Hämeenlinnan käräjäoikeuden vahingonkorvauspäätöksen.

Korkein oikeus oli kuitenkin samalla kannalla Hämeenlinnan käräjien kanssa ja näin omistajien määrättiin palauttamaan konkurssipesälle yhteensä 4 493 253,53 euroa korkoineen.

Kummila ehti toimia lähes 70 vuotta

Rakennusmestari Hilpi Kummila perusti Kummilan rakennusliikkeen ja sementtivalimon Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummila oli tullut Hämeenlinnaan Harvialan kartanon omistajan Carl Wilhelm Rosenlewin pyynnöstä 1919. Rosenlew tarvitsi kartanoonsa hyvän rakennusmestarin. Hilpi Kummila pääsi heti töihin, kun Rosenlew alkoi rakentaa metsästysmajaansa. Maja valmistui viisi vuotta myöhemmin ja tunnetaan nykyisin nimellä Vanajanlinna.

Ilmakuva Vanajanlinnan päärakennuksesta Hämeenlinnassa
Vanajanlinna.Vanajanlinna

Hilpi Kummila johti perustamaansa yhtiötä kuolemaansa asti, vuoteen 1945. Kummilaa seurasi toimitusjohtajana hänen vävynsä Sulo Lonka, jonka aikana Kummilasta kehittyi Kanta-Hämeen suurin rakennusalan yritys.

Kummila oli jo suvun omistuksessa suuri työllistäjä. Vuonna 1955 työntekijöitä oli lähes tuhat, vuonna 1976 reilut kahdeksansataa ja vuonna 1983 Kummiloiden kaikkien yhtiöiden työntekijämäärä ylitti tuhannen rajan.

Uudet yrittäjät – nousu ja tuho

Kolme yksityistä henkilöä osti firmojensa nimiin Kummilan suvulta rakennusyhtiön nousukauden hurjana vuonna 1988. Heti tämän jälkeen Kummila Oy osti K-Betonia Oy:n osakekannan ja muodostui Kummila-konserni. Kolmas Kummilan ostanut henkilö luopui omistuksestaan kahden muun hyväksi vuonna 1993.

Ensimmäiset vuodet olivat konsernissa voitollisia. 1990-luvun alun lama iski kuitenkin Kummilaan, kuten koko Suomen talouteen raskaasti. Lama oli myös tärkeä syy Kummilan vaikeuksiin. Konserni ajautui ensin velkasaneeraukseen ja sen jälkeen pikaisesti konkurssiin helmikuussa vuonna 1994. Vain parin kuukauden päästä yhtiö olisi täyttänyt 70 vuotta.

Kummila poistuu, mutta jäljet näkyvät

Vaikka Kummila menee historiaan viimeisen velkojainkokouksen mukana, jättää lähes 70-vuotias yhtiö erityisesti kotikaupunkiinsa Hämeenlinnaan pysyvät jäljet. Rakennuksista Rautaruukin halli, Centrumin tavaratalo (nykyisin osa kauppakeskus Linnaa), City-marketin tavaratalo (nykyisin Tavastia), kohta purettava Hämeenkaaren urheiluhalli ja pääkirjasto ovat vain pieni osa Kummilan perintöä.

Tienviitta Hilpi Kummilan tie Hämeenlinnassa
Maarit Piri-Lahti / Yle

Kummilan rahoittama Rakentajat-monumentti on kestänyt paikallaan yli neljäkymmentä vuotta, ajoittain esitetystä kovasta kritiikistä ja patsasta varjostavan kauppakeskuksen rakentamisesta huolimatta.

Nuoruus-patsas on Viktor Janssonin kipsiveistos, jonka Kummila valatti pronssiin ja pystytti lohtuna hämeenlinnalaisille Pikkutorin rakentamiskiistojen jälkeen. Kummilan perustajaa Hilpi Kummilaa Hämeenlinna on muistanut omalla kadulla.