Mehiläistarhuri: Kiltti kuningatar pitää pölyttäjät rauhallisina

Akaan hunajaviikoilla vieraat saivat tutustua paikalliseen mehiläistarhaan. Kiertokäynnille osallistuneet pääsivät pesien lähelle, koska kokenut tarhuri tietää pölyttäjien olevan ystävällisiä.

Kotimaa
Mehiläistarhuri raottaa muovia pesän päältä.
Mehiläistarha kiinnosti Akaan hunajaviikoilla.Matti Vikman / Yle

Akaa julistautui viime vuonna Suomen hunajapääkaupungiksi. Päätöksen perusteena olivat miljoonat mesipölyttäjät ja ykköstila maan hunajantuottajana.

Idean isäksi tituleerattu Risto Niilimäki esitteli mehiläistarhaansa tämänvuotisilla hunajaviikoillla. Toijalan torilta käynnistynyt kävelykierros suuntautui lauantaina Niinimäen kahdeksan mehiläispesän tarhalle.

Vieraat saivat verkkopäähineen pistoksien suojaksi. Minkäänlaista vaaraa ei kuitenkaan ollut, koska pölyttäjät osoittautuivat säyseiksi.

– Jos pesän emo eli kuningatar on vihainen, se vaihdetaan. Muussa tapauksessa vihaisuus periytyy jälkeläisiin, Niilimäki kertoo.

Maku vaihtelee

Niilimäen tarhan paikka Akaassa on hyvä. Sen ympärillä on pajua, josta saadaan vuoden ensimmäinen hunajasato. Vieressä kasvaa myös maitohorsmaa, josta saatava sato on vuoden viimeinen.

Jos pesän emo eli kuningatar on vihainen, se vaihdetaan.

Risto Niilimäki, mehiläistarhuri

Kiertokäynnillä selvisi, että luonnossa on 20 pääsatokasvia. Kaupungissa niitä voi olla kaksi kertaa enemmän muun muassa siirtolapuutarhojen vuoksi.

Eri kasvit tuottavat erilaista hunajaa. Esimerkiksi kanerva ja lehmus tummentavat hunajan, paju ja maitohorsma vaalentavat. Myös maku vaihtelee vuosittain, mehiläistarhuri paljastaa.

Hunajaa käytetään perinteisesti ihon ja haavojen hoidossa sekä lääketeollisuudessa. Kaikki asiantuntijat eivät usko varauksetta terveysvaikutuksiin, koska vaikutuksia on tutkittu vain bakteereihin.

"Mehiläisenpisto" maistuu

Anne Porttikivi-Otava on hunajatarhalla ensimmäistä kertaa. Pesiä ympäröivän verkkoaidan sisällemeno ei häntä jännitä sen enempää kuin muitakaan vierailijoita.

– Olen käyttänyt urheilujuomana hunajasta valmistettua mehua. "Mehiläisenpisto" -niminen juoma auttoi palautumaan, Anne Porttikivi-Otava sanoo.

Myös ruuanlaitossa hunaja on osoittautunut käyttökelpoisiksi. Sen avulla makua on saatu esimerkiksi uunijuureksiin.

– Jauhelihakastikkeeni on saanut hyvää palautetta. Hunajan ansiosta, toteaa tutusmiskierroksella mukana oleva Harri Otava.

Myös yskä ja kurkkukipu talttuvat pariskunnan mukaan hunajasta valmistetulla mehulla.

– Varsinkin jos siihen lisää rommia, Harri Otava naurahtaa.