1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Vajaa vuosi h-hetkeen – Länsimetro täydentää raideverkon

Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään jatkavan länsimetron on määrä olla käytössä jo vuoden kuluttua. Espoon metro on merkittävä lisä koko pääkaupunkiseudun kattavan kaupunkiraideliikenteen verkostossa.

Aalto-yliopiston metroasema Espoon Otaniemessä. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Pääkaupunkiseudun raideliikenneverkko täydentyy. Helsingin ja Vantaan paikallisjunaliikenteen lentokentälle yhdistävä kehärata aloitti matkustajaliikenteen heinäkuun alussa, ja Helsingistä Espooseen jatkavan uuden länsimetron liikennöinnin alkamiseen on enää alle vuosi.

Noin miljardi euroa maksavan länsimetron ja sen asemien ympäristön rakentaminen myllertävät kaupunkikuvaa voimakkaasti. Myös asukasmäärän odotetaan metron tulon myötä kasvavan. Jokaisen kahdeksan uuden aseman ympärille rakentuu jopa 50 000 asukkaan yhteisö.

– Esimerkiksi Tapiolan ja Otaniemen osalta oli jo sellainen tilanne, että nämä hienot kaupunginosat olivat sammaloitumassa. Olen varma, että jos nämä maineikkaat kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit, Alvar Aalto mukaan lukien, olisivat nyt suunnittelemassa tätä aluetta, niin suunnitelma varmasti tukeutuisi raiteisiin. Vuonna 2050 Espoossa on 400 000 asukasta, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Metrojunien testiajot alkavat helmikuussa. Varsinainen metroliikenne Ruoholahdesta Matinkylään on tarkoitus aloittaa 15. elokuuta 2016. Länsimetro-projektissa alusta asti mukana ollut Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen lupaa, että aikataulussa ollaan.

– Tällä hetkellä asemilla on sisustustöitä vielä kesken, tehdään lattialaatoituksia ja sähkötöitä, automaattijärjestelmien asentamista ja testaamista. Kiskoasennukset saadaan loppuun lokakuun loppuun mennessä ja koeajoihin päästään helmikuussa. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä, että liikenne silloin myös alkaa, Kokkinen sanoo.

Länsimetro on osa pääkaupunkiseudun raideliikennekokonaisuutta ja metroa on päätetty jatkaa edelleen länteen. Kaupunkiraideliikenne alkaa pian olla päivitetty länsieurooppalaiselle tasolle, missä eri raidejärjestelmät täydentävät toisiaan.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Useiden, toisiaan täydentävien raidejärjestelmien mallit ovat tuttuja suurkaupungeista, esimerkiksi Berliinistä (siirryt toiseen palveluun) ja Lontoosta (siirryt toiseen palveluun), missä perinteisen, kattavan maanalaisen päälle on parinkymmenen vuoden aikana rakentunut jatkuvasti laajentuva Overground.

Myös meillä pääkaupunkiseudun raideverkkoa on tarkoitus täydentää poikittaisilla lisälinjoilla ns. kaupunkiradoilla tai kevytraitioteillä, esimerkiksi Espoon Westendistä Helsingin Itäkeskukseen liikennöivällä raide-jokerilla. Poikittaislinjat ovat jo olemassa, mutta niitä liikennöidään tällä hetkellä vielä busseilla.

Monissa keskikokoisissa eurooppalaisissa kaupungeissa, kuten Ranskan Marseillessa ja Bordeaux:ssa on 2000-luvulla otettu uutuutena käyttöön raitiovaunu. MyösTukholmassa (siirryt toiseen palveluun)perinteistä, melko kattavaa metro- ja paikallisjunaverkostoa on täydennetty raitiovaunulinjoilla. Tukholmassa kun ratikat korvattiin 1950-luvulla aloittaneen metron jälkeen pitkäksi aikaa busseilla.

Monissa keskikokoisissa eurooppalaisissa kaupungeissa, kuten Ranskan Marseillessa ja Bordeaux:ssa on 2000-luvulla otettu uutuutena käyttöön raitiovaunu. Kuva: Reuters