Siilirinki pelastaa luonnonvaraisia tuhisijoita

Virpi Aho pelastaa Seinäjoella siilejä, jotka menehtyisivät ilman hänen apuaan viimeistään talvella. Loukkaantuneiden ja alipainoisten siilien hoitaminen vaatii sitoutumista ja vastuuta, ja nyt siilien hoitamiseen on valjastettu myös siilirinki.

ilmiöt
Parin kuukauden ikäinen siilinpoikanen on noin 300-grammainen. Luontoon se pääsee 800-grammaisena.
Parin kuukauden ikäinen siilinpoikanen on noin 300-grammainen. Luontoon se pääsee 800-grammaisena.Anne Rahjola / Yle

Seinäjokelaisen Virpi Ahon pihapiirissä on siileillä hyvät oltavat. Pihaan on rakennettu parikin aitausta tuhisijoille sekä ruokailua että levähtämistä varten. Päivällä auringonpaisteessa piikkipalloja ei kuitenkaan näy, koska siili on yöeläin.

Aho ruokkii siilejä kissojen märkäruoalla ja liotetulla nappuloilla. Parhaimpina kesinä pihassa on ruokaillut jopa kuutisentoista siiltä illan aikana.

Ahon siili-innostus alkoi nelisen vuotta sitten jalkansa loukanneesta siilistä, joka tuli kutsusta luo ja parantui ruokinnan ansiosta.

– Siitä innostustuneena aloin ruokkia ja otin paljon selvää asioista, Virpi Aho muistelee.

Nyt pihaan on jätetty myös luonnonvaraisia alueita ja hyviä talvehtimispaikkoja siileille. Tänä kesänä siilejä on ollut kuitenkin vähemmän kylmän sään takia.

Tervettä siiliä ei auteta

Ensimmäinen ja tärkein sääntö on tunnistaa eläin, joka apua tarvitsee.

– Missään nimessä koskaan ei saa ottaa tervettä siiliä lemmikiksi tai hoitoon, Aho korostaa.

Siilimamma Virpi Aho pelastaa loukkaantuneita ja alipainoisia siilejä elämään. Hän korostaa, että mitään luonnonvaraista eläintä ei saa kuitenkaan ottaa hoitoon ilman oikeaa tarvetta.
Siilimamma Virpi Aho pelastaa loukkaantuneita ja alipainoisia siilejä elämään. Hän korostaa, että mitään luonnonvaraista eläintä ei saa kuitenkaan ottaa hoitoon ilman oikeaa tarvetta.Yle / Anne Rahjola

Apua voi tarvita eläin, joka kyyhöttää tai makaa avoimella paikalla auringossa paikoillaan. Esimerkiksi siilin muoto kertoo paljon.

– Silloin siili otetaan sisään, katsotaan onko kaikki ok ja otetaan yhteyttä asiantuntijoihin.

Vinkkejä ja apua löytyy esimerkiksi netin Siili kiikarissa -sivuilta. Aho itse on saanut apua myös siilikirjan kirjoittaneelta varkautelaiselta Tiina Kinnuselta.

Koska siili-yhteydenottoja on tullut paljon ympäri lähialueita, Aho on nyt perustanut siiliringin. Rinki tarjoaa apua pelastettavissa oleville siileille, ja siinä on mukana kuusi naista. Lisääkin apujoukkoja kaivataan, sillä puhelin pirisee tämän tästä.

Ryhmässä toimiminen vaatii sitoutumista, sillä siilin vointia seurataan tarkasti painosta, käyttäytymisestä, syödyn ruuan määrästä ja lääkkeiden tehoamisesta.

Siili ei ole lemmikki

Virpi Aho muistuttaa, että kun luonnonvarainen eläin tarvitsee hoitoa, sitä myös hoidetaan kuin villiä eläintä.

– Kun siili on hoidossa potilaana, sitä ei saa totuttaa ihmiseen. Siilillä on oma tila, jossa se on, rauhaisa paikka. Se tottuu ihmiseen vain niissä tilanteissa, jossa sitä lääkitään tai hoidetaan.

– Se ei ole missään nimessä lemmikki eikä asu samassa tilassa ihmisen kanssa, Aho linjaa.

Hyvästäkään hoidosta huolimatta joskus hoidettavaa ei pystytä pelastamaan.

– Jos siili on todella huonossa kunnossa, eikä sen eteen ole mitään tehtävissä ja se kärsii, silloin se viedään eläinlääkäriin lopetettavaksi. Se on tietysti se käänteinen puoli tässä työssä, Virpi Aho sanoo.

Mutta menestystarinoita riittää ja ne kannustavat siilien ystävää eteenpäin:

– Siinä kohtaa kun siili tervehtyy, lihoo ja saat sen vihdoin ja viimein päästää terveenä takaisin luontoon muiden siilien pariin – se on hieno hetki.