Muukalaispassi ei enää periydy Virossa – lakimuutos antaa kansalaisuuden automaattisesti alle 16-vuotiaille

Virossa syntyy vuosittain satoja lapsia, jotka eivät saa maan kansalaisuutta. Tilanne kuitenkin muuttuu ensi vuoden alusta, kun kansalaisuudettomille vanhemmille syntyvät lapset alkavat saada automaattisesti Viron kansalaisuuden.

Ulkomaat
Harmaa passi.
Viron muukalaispassi.Viron poliisi ja rajavartiosto

Virohelpottaa monin tavoin (siirryt toiseen palveluun)maan kansalaisuuden saamista. Ensi vuoden alusta alkaen kansalaisuudettomille vanhemmille syntyvät lapset alkavat saada automaattisesti Viron kansalaisuuden.

Viron sisäministeriön mukaan maassa syntyy vuosittain noin 300 kansalaisuudetonta lasta. Heidän vanhemmillaan ei ole kansalaisuutta, joten lapsillekin sitä täytyy hakea erikseen.

Taustalla on Viron kansalaisuuspolitiikka, jonka mukaan neuvostoaikana maahan tulleiden täytyy suorittaa kansalaisuuskoe ja kielitesti kansalaisuuden saamiseksi.

Viron lastensuojeluliiton edustaja kehuu uutta lakia.

– Tämä on suuri, positiivinen askel valtion puolelta, ja parantaa erityisesti lasten asemaa. Syyttömiä he ovat tilanteeseensa, Kiira Gornischeff Viron lastensuojeluliitosta sanoo.

Kansalaisuudettomien määrä on laskenut tasaisesti, mutta heitä on Virossa edelleen ainakin 80 000 (siirryt toiseen palveluun), reilut kuusi prosenttia väestöstä.

Esimerkiksi Human Rights Watch on kritisoinut (siirryt toiseen palveluun) Viron kansalaisuuspolitiikkaa tiukaksi ja kehottanut Viroa helpottamaan pitkäaikaisten asukkaiden kansalaisuuden saantia.

Lakiin jää vielä aukkoja

Vuoden alusta alkaen kaikki kansalaisuudettomat alle 16-vuotiaat, Virossa pysyvästi viime vuodet eläneet lapset saavat kansalaisuuden automaattisesti. Viron sisäministeriö arvioi tällaisia lapsia ja nuoria olevan 700. Sen sijaan 16–18-vuotiaat jäävät lain ulkopuolelle.

Lakimuutos on jo helpottanut iäkkäämpien kansalaisuuden saamista. Yli 65-vuotiaiden ei enää tarvitse käydä kielikokeen kirjallisessa osassa, mikä on monelle arjessa venäjää puhuvalle ollut kompastuskivi.

Viron lastensuojeluliiton Gornischeff kuitenkin huomauttaa, että lakimuutoksen jälkeenkin laissa on aukkoja: Jos toinen vanhemmista on kansalaisuudeton ja toinen vaikkapa Venäjän kansalainen, ei lapsi saa kansalaisuutta automaattisesti syntyessään. Ongelmia voi tuottaa myös yhteishuoltajuus, jos pari on eronnut eikä toinen puolisko enää elä Virossa.

viro gornischeff
Viron lastensuojeluliiton Kiira Gornischeff pitää lakimuutosta positiivisena asiana.Siim Lõvi

Laki kuitenkin säästää vanhemmat ja lapset kansalaisuuden hakemiselta. Se voi olla tunteita nostattava hetki, Gornischeff kertoo.

Virossa syntynyt Gornischeff sai itse Viron kanslaisuuden vasta 15-vuotiaana suoritettuaan kansalaisuuskokeen ja kielitestin.

–Tuntui siltä, että minun piti todistaa valtiolle, että olen kansalaisuuden arvioinen, hän sanoo.

Lisää aiheesta Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa lauantaina 5.9. Yle Radio 1:ssä klo 12.10 ja Yle Radio Suomessa klo 14.03.