Ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen Chilestä 1970-luvulla – "Meitä pelättiin, eikä linja-autossa istuttu viereen"

Suomen ensimmäiset viralliset pakolaiset saapuivat Chilestä 1970-luvulla. Heitä ihmeteltiin, sillä ulkomaalaisia oli Suomessa vielä vähän. Yksi tulijoista oli synnyinmaastaan karkotettu Alfonso Padilla. Hän saapui Suomeen lähes päivälleen 40 vuotta sitten.

Ulkomaat
Alfonso Padilla soittaa kitaraa.
Alfonso Padilla soittaa kitaraa.Yle

Chileläinen Alfonso Padilla oli 26-vuotias, kun hänet karkotettiin synnyinmaastaan. Sitä ennen hän oli ollut lähes kaksi vuotta keskitysleirillä ja vankilassa.

Vankilamaailma ei ole hotelli. Erityisesti Latinalaisessa Amerikassa vankilaolosuhteet ovat kauheat.

Alfonso Padilla

– Vankilamaailma ei ole hotelli. Erityisesti Latinalaisessa Amerikassa vankilaolosuhteet ovat kauheat. Se oli hankalaa aikaa. Hygienian ja ruoan taso sekä kohtelu olivat tosi huonoja, muistelee Alfonso Padilla vuosikymmenten takaisia tapahtumia.

Musiikilla on ollut tärkeä merkitys vaikeista kokemuksista selviytymisessä.

– Musiikki ja taide ylipäätään ovat elintärkeitä asioita ihmiselle. Ne ovat auttaneet minua elämässäni. Keskitysleirillä ja vankilassa tehtiin taidetta; näyteltiin, kirjoitettiin runoja. Opetin muita soittamaan kitaraa. Oma konservatorioni oli vankila.

Suomeen tuli vajaat 200 chileläispakolaista

Kun kenraali Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta kaappasi Chilessä vallan vuonna 1973, vainon kohteeksi joutuivat poliittisesti aktiiviset ja toisinajattelijat; tuhansia kuoli ja katosi.

Suomi vastaanotti 1970-luvulla vajaat 200 chileläispakolaista.

Chileläinen vankila.
Concepción-kaupungin vankila.Alfonso Padillan arkisto

Vielä silloin Suomessa oli vain vähän ulkomaalaisia.

– Meitä katsottiin busseissa ja kadulla hieman kummallisesti. Olimme tummatukkaisia, puhuimme ja nauroimme paljon. Ihmiset vähän pelkäsivät meitä. Bussissa tyhjä paikka vieressämme oli viimeinen, joka täytettiin.

Nykyinen pakolaisvyöry, Välimeressä kieppuvat kumiveneet ja hädänalaisista hyötyvät ihmissalakuljettajat järkyttävät häntä.

Ihmisille pitäisi tulla inhimillisyyden tunne, että täytyy auttaa.

Alfonso Padilla

– Se on kauhea asia. Onhan se hankalaa ja vaikeaa, koska myös Suomessa on taloudellisia ongelmia, mutta on ihmisiä, joilla on paljon enemmän ongelmia. Ihmisille pitäisi tulla jonkinlainen alkeellinen inhimillisyyden tunne, että täytyy auttaa.

Alfonso Padillan mielestä Suomen tulisi ottaa enemmän turvapaikanhakijoita.

– Tietenkään ei saa hyväksyä sitä, että Suomeen tulisi rikollisia. Suurin osa tulijoista on kuitenkin tavallisia kansalaisia, jotka haluavat opiskella, tehdä työtä ja myös auttaa Suomea.

En ole tullut vain syömään suomalaisten leipää, vaan myös antamaan oman panokseni suomalaiseen kulttuuriin.

Alfonso Padilla

– Emme ole tulleet nauttimaan vain hyvistä asioista, joita Suomi voi tarjota. Minä en ole tullut vain syömään suomalaisten leipää, vaan myös antamaan oman panokseni suomalaiseen kulttuuriin.

Alfonso Padilla muistuttaa, miten esimerkiksi ruokakultuuri on vuosien saatossa monipuolistunut.

– Kun tulin Suomeen, Helsingissä oli vain yksi kiinalainen ravintola. Ruokakulttuuri on muuttunut täydellisesti sen jälkeen. Ulkomaalaiset ovat tuoneet siihen uusia vaikutteita.

Alfonso Padilla Helsingissä syksyllä 1975.
Alfonso Padilla Helsingissä syksyllä 1975.Alfonso Padillan arkisto

Moni lähti Suomesta

Moni Chilestä tulleista pakolaisista ei jäänyt Suomeen. Elokuussa 40 vuotta sitten pakolaisena tullut Padilla jäi. Hän opiskeli, väitteli tohtoriksi ja työskentelee nykyisin yliopistonlehtorina Musiikkitieteen laitoksella Helsingin yliopistossa.

Oletteko nykyään chileläinen vai suomalainen?

– Sekä että. Kun minulta kysyttiin, mihin minut pitäisi haudata, kun kuolen, sanoin että Suomeen. Olen asunut enemmän Suomessa kuin Chilessä.

Alfonso Padillaa odottaa yksi tehtävä, jonka hän aikoo toteuttaa, kun jää eläkkeelle.

– Ensimmäinen tehtäväni on silloin kirjoittaa suomalaisen tangon historia. Se on minun kiitollisuuden osoitukseni Suomelle ja suomalaisille.