"Erilaisuus on rikkaus" – näin vanhustenkeskuksessa puolustetaan maahanmuuttajien palkkausta

Erilaisuus synnyttää virkistävää keskustelua ja monipuolinen kielitaito on eduksi myös vanhustyössä, sanovat Helsingin Roihuvuoren vanhustenkeskuksen työntekijät. Maahanmuuttajia on saatava lisää töihin, sillä muuten hoitajia ei tulevaisuudessa ole tarpeeksi, sanoo puolestaan vanhustenkeskuksen johtaja.

Kotimaa
Puoliksi kongolainen ja puoliksi angolalainen Francisco Silutoni saapui Suomeen 20 vuotta sitten.

Elämä Helsingin Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa näyttäisi olevan kaukana harmaasta. Viikonloppuna rutiineja rikottiin jo kolmatta kertaa järjestetyn Moporock-festivaalin muodossa.

Lisäksi väriä asukkaiden arkeen tuovat hoitajat, joista joka viides on maahanmuuttaja. Se on suuri osuus jopa Itäisessä Helsingissä.

Vanhustenkeskuksen johtaja Maritta Haavisto sanoo, ettei suosi maahanmuuttajia, vaan "hyviä tyyppejä".

– Pitää olla koulutettu ammattiin, sitten katsotaan työkokemusta ja sen jälkeen ratkaisee asenne. Haluan tänne positiivisia ihmisiä jotka ovat valmiita rikkomaan perinteisiä vanhustyön rutiineja ja rajoja.

Kolme hoitajaa, seitsemän kieltä

Haavisto kuitenkin toteaa, että maahanmuuttajia tarvitaan yhä enemmän myös vanhustenhoidossa. Yksi syy on kielitaito.

Asia havainnollistuu juttelemalla kolmen vanhustenkeskuksen hoitajan kanssa. Venäjältä Suomeen muuttaneen Katja Juntusen äidinkieli on venäjä jonka lisäksi hän puhuu suomea ja englantia. Etelä-Sudanista kotoisin oleva Maria Bol puhuu suomen ja englannin lisäksi arabiaa ja yhtä entisen kotimaansa heimokielistä.

Puoliksi kongolainen ja puoliksi angolalainen Francisco Silutoni taas puhuu suomea, englantia, ranskaa, portugalia ja myös hieman venäjää koska hän opiskeli aikoinaan Neuvostoliitto-Venäjällä lakitiedettä. Yhdessä hoitajat pystyvät asioimaan siis yhteensä seitsemällä kielellä.

– Meillä on aika usein asukkaita jotka puhuvat vain venäjää. Hoitajan pitäisi ymmärtää mitä asukas haluaa ja jos vuorossa ei ole venäjänkielisiä, se on vaikeaa, Katja Juntunen sanoo.

Vieraiden kielten käyttö on myös hyvää aivojumppaa.

– Meillä on vanhuksia jotka ovat työskennelleet englannin kielellä. Se herää uudestaan kun heidän kanssaan puhuu englantia. Siinä mielessä kieli on myös hyvä virike asukkaille, sanoo Maria Bol.

"Erilaisuus on rikkaus"

Vanhustenkeskuksen asukkaat kysyvät yhtenään mistä tummaihoinen Maria Bol on kotoisin ja milloin hän on tullut Suomeen. Maria kertoo vastaavansa aina mielellään, vaikka joskus kysyjänä on sama asukas joka päivä.

– Sitä kautta opinkin Suomen kieltä, kun olin työharjoittelussa vanhainkodissa. Kun samat kysymykset esitetään joka päivä uudestaan, niin ne jäävät mieleen, hän nauraa.

Ikäviäkin kommentteja saa joskus kuunnella. Francisco Silutonin mielestä niitä ei voi ottaa turhan henkilökohtaisesti.

– Ihmisenä se voi sattua. Mutta hoitajan tehtävä on hoitaminen.

Hoitajien mielestä kantasuomalaisista poikkeava tausta on kuitenkin parhaimmillaan voimavara eikä rasite.

– Erilaisuus on rikkaus. Ja siitä on tässä työssä hyötyä. Voi tuoda esiin omaa taustaa, kulttuuria ja ruokaa. Ei tarvitse sitä puuroa syödä joka päivä, voi syödä jotain muutakin.

Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa on esimerkiksi vietetty kulttuuripäiviä.

– Jokaisesta maasta tuotiin erilaisia esineitä ja asukkaat voivat sitten kysyä niistä. Siitä lähtee hyvä keskustelu, Bol sanoo.

Francisco Silotoni muistuttaa, että vieraat kulttuurit ovat kulkeutuneet Suomeen aina.

– Suomessa ei kasva kahvi ollenkaan mutta silti sitä juodaan joka aamu. Se on jotain hyvää joka tulee muualta. Jos sauna lähtee suomesta maailmalle, se olisi hyvä esimerkki Suomesta, hän sanoo.

"Meidän on pakko ennakoida"

Maahanmuuttajien työllistyminen on Suomessa kantaväestöä heikompaa muun muassa kieliongelmien ja matalan koulutuksen vuoksi. Roihuvuoren vanhustenkeskuksen johtaja Maritta Haavisto pitää sen suoksi tärkeänä, että maahanmuuttajien työllistämistä tuetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten hoitajien pätevöitymiskoulutuksella.

Haavisto viittaa karua kieltä puhuviin tilastoihin. Tilastokeskus arvioi (siirryt toiseen palveluun), että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 18,8 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Meidän ikäluokat pienenee ja vanhusten määrä kasvaa koko ajan. Meidän on pakko ennakoida. Me tarvitaan (hoitotyöhön) kaikkia ihmisiä, mutta me tarvitaan myös maahanmuuttajia jotta pystytään turvaamaan vanhustenhoito ja terveydenhoito ylipäänsä.