1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suljetunkin vankilan työntekijä pärjää puhumalla – "Tämä on koukuttava ala"

Vaalassa sijaitseva Pelson vankila on työpaikka 85 ihmiselle. Suljetussa laitoksessa työskentelevän paras kaveri on terve järki, sanoo Pelson apulaisjohtaja Ari Kauppinen. 

Ankeassa vankilaympäristössä huumori on tärkeässä roolissa. Kuva Helsingin vankilasta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Vankila on työpaikka, jossa elämän nurja puoli on jatkuvasti läsnä. Siksi työasioista onkin osattava päästää irti, kun vankilan portti jää päivän päätteeksi taakse.

– Ei saa jäädä elämään vankien murheita liian pitkälle, vaan hoitaa tehtävänsä, niin kuin kuuluu, toteaa Pelson vankilan apulaisjohtaja Ari Kauppinen.

Hänen mukaansa vankilassa työskentelemiseen ei liity sen kummempia erityisvaatimuksia kuin muuhunkaan ihmisten parissa tehtävään työhön. Yksi asia on kuitenkin selvää: terve järki on oltava mukana. Fyysisillä ominaisuuksilla ei ole suurta merkitystä.

– Se ei ole suuressa roolissa, vaan puhumalla pärjää parhaiten. Aikanaan kun tulin alalle, sanottiin että koko on auktoriteetti – kun täyttää sellin oven, niin se on hyvä. Nykyään on tärkeintä, että on niin sanotusti normaali kansalainen.

Pelson vankilassa istuu 120 vankia. Henkilökuntaa on 85. Vankeinhoito on ala jossa viihdytään, sillä vain aniharva lähtee muihin töihin.

– Joka tälle alalle hakeutuu, täällä myös pysytään. Niinkin on käynyt, että joku on lähtenyt toiselle alalle, mutta palaa tänne takaisin. Tämä on jollakin tavalla koukuttava ala, Kauppinen naurahtaa.

Ankeassa ympäristössä viljellään paljon huumoria. Hyvä henki työkavereiden ja esimiesten kesken auttaa jaksamaan.

– Se on tärkeä asia, että pysyy hyvä työvire. Paljon käydään keskustelua asioista ja kaverin tuki on tärkeä etenkin tiukemmassa tilanteessa. En usko, että vankilassa työskentelee keskimäärin kyynisempää porukkaa, Kauppinen sanoo.

Vartija joutuu harvoin kahakoihin

Vartijat ovat suurin vankilassa työskentelevä ammattiryhmä. He huolehtivat muun muassa yleisestä valvonnasta. Fyysiset kahakat vankien ja vartijoiden välillä ovat Pelson vankilassa hyvin harvinaisia.

– Vankien kanssa ollaan kontaktissa ihan normaalisti, niin kuin nyt ihmisten kanssa ollaan, sääntöjen puitteissa tietenkin. Ohjaus on tärkeää etenkin työryhmissä, ja siellä tulee varmasti syvempiäkin keskusteluita ja yhteistyötä, Ari Kauppinen kertoo.

Kun puhutaan, että vankilat ovat Suomen suurin päihdekuntoutuslaitos, niin kyllähän se on haaste.

Ari Kauppinen

Pelsolla vangeilla on mahdollisuus työskennellä maatalous-, teollisuus- tai metallipuolella. Heidän työnsä etenemisestä vastaavat työnjohtajat. Vankien ammattiosaaminen on rajallista, joten haasteena on kartuttaa taitoja ja samaan aikaan tehdä tulosta.

Kun työtehtävä on opittu, vangit tulisi motivoida työn tekemiseen pidemmällä tähtäimellä. Monella pinna on lyhyt.

– Jos vanki on ollut tehtävässä kaksi kuukautta, hänestä saattaa alkaa jo tuntua, että pitäisi vaihtaa eri hommiin. Pitkäjännitteisyys puuttuu monelta kaverilta.

Elämän eri osa-alueilla vankeja opastavat myös ohjaajat: muun muassa erikoisohjaajat, opinto-ohjaajat ja kuntoutusohjaajat. Vankien päihdeongelmat tuottavat heille suurimman työsarkan.

– Vangeista 90 prosentilla on päihdeongelmia, joten niiden hoito on suurin asia, mihin on pyritty panostamaan.

Kun vapautuminen häämöttää, ohjaajat auttavat ja suunnittelevat vangin siviilielämän alkuun auttamalla esimerkiksi asunnon hankinnassa.

– Niin on helpompi aloittaa vapauden jälkeinen elämä, Kauppinen toteaa.

Vankilakierteestä vaikea päästä eroon

Suurin osa vangeista ei ole tehnyt siviilissä lainkaan tavallista palkkatyötä, joten päivittäinen motivointi työhön ja ylipäätään elämänmuutokseen on usein haastavaa. Osa vangeista päätyy vankilakierteeseen, josta irti pyristeleminen voi olla vaikeaa.

Niinkin on käynyt, että joku on lähtenyt toiselle alalle, mutta palaa tänne takaisin. Tämä on jollakin tavalla koukuttava ala.

Ari Kauppinen

– Kun puhutaan, että vankilat ovat Suomen suurin päihdekuntoutuslaitos, niin kyllähän se on haaste. Joukossa on heikkokuntoisiakin tapauksia, ja heitäkin pitäisi motivoida työhön ja päihdekuntoutukseen, Ari Kauppinen toteaa.

– Siinä voi tulla voimattomuuden tunne, että tällaistako tämä sitten on, hän lisää.

Toisaalta vankilatyössä kohtaa myös positiivisia tapauksia, kun kaidalta tieltä hairahtanut löytää elämässään uuden suunnan.

– Jos kaveri tulee huonossa kunnossa ja vankila-aikana kuntoutuu, ja saa vaikka uuden ammatin. Jos hoksaa, että vangilla herää halu elämänsä kohentamiseen. Silloin huomataan, että työllämme on merkitystä.