1. yle.fi
  2. Uutiset

Hautausmailla käynti murroksessa: Nuoret muistavat läheisiään muuallakin kuin haudoilla

Jos nuoria ei näy hautausmailla yhtä paljon kuin ennen, se ei tarkoita etteivätkö he välittäisi läheisistään. Nuoret tuntuvat yhä useammin muistavan poisnukkuneita muualla kuin haudan äärellä.

Kotimaan uutiset
Hautausmaa
Yle

Hautoja hoidetaan eri tavoin. Yleistä on se, että omaiset tekevät hoidosta sopimuksen seurakunnan kanssa. Esimerkiksi Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä omaiset voivat hoitaa haudan kokonaan itse.

Sukuhaudoille omaiset voivat tehdä hoitosopimuksen 1-25 vuodeksi. Mutta kun sukupolvet vaihtuvat, vanhoilla hautausmailla hauta saattaa jäädä hoitamattakin.

– Suvussa on kuitenkin yleensä joku, joka tekee hoitosopimuksen, sanoo aluepuutarhuri Anne Porali Helsingin Hietaniemen hautausmaalta.

Vanhoista haudoista on tehty aikoinaan paljon ainaishoitosopimuksia, silloin seurakunta huolehtii haudan hiekkapintahoidosta. Omaisia ei ehkä ole enää olemassakaan.

Hidas muutos käynnissä

Anne Porali on ollut havaitsevinaan pikku hiljaa tapahtuvaa muutosta haudoilla käynnissä.

– Kulttuuri on ehkä sillä tavalla muuttumassa, että nuoremmat ihmiset eivät ehkä käy enää niin paljon haudoilla kuin ennen.

Aluepuutarhuri ei osaa sanoa, mistä kulttuurin muutos johtuu. Kaikista vain ei ole enää niin tärkeää mennä hautausmaalle.

Toisaalta on myös paljon niitä, jotka käyvät haudalla esimerkiksi jouluna. Sinne viedään perinteinen kynttilä mutta siihen se sitten monilta jää.

Muistaa voi muuallakin

Nuoremmat ilmeisesti vain muistavat läheisiään eri tavalla, muualla, arjessa.

– Suru ei ihmisillä ole varmaankaan muuttunut aikojen saatossa, mutta suremisen tapa ehkä on. En halua kuitenkaan tätä ihan kokonaan yleistää.

– On myös paljon nuoria, jotka ovat kokeneet nuorten ihmisten menetyksiä, ja monelle on tärkeä se hauta ja hoitosopimus, Anne Porali kertoo.

Hän arvelee, että tuhkauksen yleistyminen saattaa vaikuttaa muistamiskulttuuriin.

– On myös muistolehtoja, joissa ei ole omaa kiveä suvulle. Sekin saattaa muuttaa suhtautumista haudalla käyntiin.

"Perinteitä arvostetaan"

Kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja yhteiskun

Suuria koivuja kasvaa hautausmaalla.
Ennen oli tapana, että rippilapset ja hääparit istuttivat hautausmaalle koivun. Hautausmaan komea koivikko on tätä perua.YLE

tayksikön johtajan Pekka Rehumäen mukaan nyt eletään sellaisia aikoja, että ihmiset arvostavat hautausmaaperinteitä.

Rehumäki ei allekirjoita sitä, että haudoilla kävisi vain vanhempi polvi.

– Kyllä siellä näinä päivinä ollaan perheiden kanssa. Se liittyy tähän traditioon. Jos hautausmaa sijaitsee lähiseudulla, kyllä siellä käydään. Ei se minusta ole ainakaan vähenemään päin.

Hauta hoidetaan kunnolla

Kun haudan hoito osuu omalle kohdalle, sitä käydään katsomassa pitemmältäkin, vaikka seurakunnan kanssa olisikin perussopimus, Rehumäki uskoo. Ainakin kerran vuodessa pyritään tarkastamaan tilanne.

– Onhan tämä sellainen erittäin tärkeä ja herkkä asia, että hauta tulee kunnolla hoidettua.

Rehumäki on vakuuttunut, että keskeisellä paikalla jokainen pitää huolta siitä, että hauta on hoidettu.

– Mutta on myös kaukaisempia hautausmaita, sivu- ja metsähautausmaita, niillä ollaan vähemmän.

– Jos siellä on hauta, hautakivi tai muistomerkki, muistaminen ei vähene yhtään oli siellä arkku tai pelkästään uurna maassa, Rehumäki sanoo.

Uurnaholvii kirkon alla

Helsingissä on yksi paikka, jossa omaiset eivät voi enää hautaamisen jälkeen mennä muistamaan läheisiään tuhkauurnan äärelle. Kallion seurakunnassa uurnaholvi sijaitsee kirkon alla. Sen hyllyillä on arviolta tuhat uurnaa.

Hautarauha säilyy holvissa, sillä muistamista varten kirkossa on omat paikkansa, jonne voi tuoda kukkia ja kynttilöitä. Lisäksi niissä on vainajien nimilaatat.

Uurnaa säilytetään 25 vuotta, minkä jälkeen tuhka sirotellaan kalliohautaan.

Lue seuraavaksi