Kiusaaminen loppuu vain puuttumalla siihen

Suomessa lähes joka kymmenes koululainen joutuu kiusatuksi. Pahimmillaan tilanne on yleensä alakoulujen yläluokilla. Osa tapauksista jää huomaamatta ja varsinkin netissä tai kännykällä tapahtuvaan kiusaamiseen saattaa kouluilla olla vaikea puuttua.

kiusaaminen
Pyyhekumi
Timo Nykyri / Yle

Kempeleen kirkonkylän yhtenäiskoulussa koulukiusaamiseen on puututtu jo vuosien ajan käsittelemällä kiusaamistapauksia yhteistyössä koulun ja oppilaiden kesken. Koulu on mukana valtakunnallisessa kiusaamisen vastaisessa eli KiVa –koulu –ohjelmassa.

Ohjelma on kehitetty keinoksi puuttua kiusaamiseen järjestelmällisesti ja yhteistyössä sekä kiusatuksi tulleen että kiusaajien kesken.

Yleensä Suomessa kiusaaminen on yleisintä alakoulun yläluokilla. Yläkouluissa kiusattuja voi olla vähemmän, mutta siellä ongelmaa pahentaa se, että kiusaaminen on silloin jatkunut yleensä jo vuosia.

– Kun kiusaaminen on systeemaattista, siihen puututaan. Ensin asiaa selvittää luokanopettaja. Tarvittaessa asia siirtyy erityiselle KiVa-tiimille, kertoo apulaisrehtori Anu Veteläinen.

KiVa –tiimissä on mukana kiusaamisen vastaiseen toimintaan koulutettuja opettajia ja tavoitteena on rankaisemisen sijasta saada aikaan yhteinen sopimus kiusaamisen lopettamisesta.

Puuttumisella kiusaamiseen saadaan tuloksia

Kiusaamiseen puuttuminen on yleensä tehokasta. Kun asiaan puututaan, se yleensä saadaan hallintaan.

Esimerkiksi kun Kempeleessä on selvitelty sitä, miten KiVa –tiimissä käsitellyt tapaukset ovat jatkuneet, kiusaaminen on loppunut noin 90 prosentissa tapauksista.

– Kyselyn mukaan yhdessäkään tapauksessa kiusaaminen ei ole lisääntynyt, sanoo alakoulun luokanopettaja Ritva-Leena Järvinen.

Vaikka kiusaamiseen puuttuminen näyttäisikin purevan, eivät kaikki oppilaat silti uskalla tuoda kiusaamista julki, koska pelkäävät joutuvansa sen jälkeen vain kovemman kiusaamisen kohteeksi.

– Kyllä sitä varmaan jonkin verran pelätään. Silloin pitäisi kuitenkin myös niiden, jotka sitä näkevät vierestä, puuttua ja kertoa asioista, sanoo Anu Veteläinen.

Kiusaamisella on monet kasvot

Kiusaamisen muodot vaihtelevat. Myös käsitys siitä, mitä kiusaaminen on, vaihtelee. Alaluokilla oppilaat saattavat ajatella, että kiusaamista on vain lyöminen tai sitten tulkita kiusaamiseksi kaikki erimielisyydet. Siksi kouluissa käydään läpi kiusaamisen eri muotoja esimerkiksi pelien ja oppituntien avulla.

Kiusaaminen saattaa ilmetä esimerkiksi tuuppimisena ja tönimisenä, haukkumisena, selän takana puhumisena tai eristämisenä. Kiusaamista tapahtuu myös nettikirjoittelussa ja kännykkäviesteissä.

– Ihmisillä on erilaiset odotukset siitä, mitä toinen ihminen kestää ja voi sietää. Se koskee myös tuota kännykkämaailmaa, muistuttaa yläkoulun aineenopettaja Elina Mannermaa.

Puuttumattomuus suojaa kiusaajaa

Yläluokilla kiusaaminen näkyy yleisimmin juuri henkisenä kiusantekona.

Varsinaisten kiusaajien lisäksi kiusaamiseen saattavat osallistua huomaamattaan myös muut oppilaat. Puuttumattomuus nähtyyn kiusaamiseen antaa kiusaajalle suojaa.

Kempeleen yhtenäiskoulussa aihetta käsitteleviä oppitunteja on pidetty jo kuutisen vuotta.

– Pikku hiljaa alkaa näkyä, että oppilaat ovat oppineet sen, miten joku toinen saattaa kokea asiat, mutta kyllä se edelleen on haasteellista. Seiskaluokalla käydään läpi näitä asioita ja yritetään tukea yhteisöllisyyttä ja empatiaa, sanoo Elina Mannermaa