1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Koulukiusattu ei pääse pelkoa pakoon

Koulukiusaaminen keskittyy edelleen välitunneille. Sitä on kuitenkin myös somessa, koulumatkoilla ja koululaisten vapaa-ajallakin. Koulukiusatulle pelko kiusatuksi tulemisesta on läsnä koko ajan.

Kuva: Yle

Koulukiusattua pelottaa välitunti. Ja se, kun luokasta siirrytään jumppatunnille. Ja sekin pelottaa, kun koulupäivä päättyy ja pitää lähteä kotiin – kun pitää miettiä, mitä kautta kulkee, ettei törmää kiusaajiin.

Kiusaaminen ei pysy koulun vessassa ja käytävillä.

– Kaupungilla kävellessä kiusaavat samat porukat kuin koulussa. Koulumatkat, Facebook ja muu some aiheuttavat sen, että kiusaaminen on läsnä lapselle koko ajan eikä sitä pääse pakoon, sanoo koulukiusaamista tutkinut tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta.

Harrastuksissa tapahtuva kiusaaminen on sitten vielä oma lukunsa.

Aina ei tarvita lumipesua, vaan pelkkä sillä uhkailu riittää.

– Ongelmallista on myös se pelko, mitä kiusaaminen aiheuttaa. Aikuiselle näkyy kiusaamisesta niin sanottu pisteitten sarja, mutta kiusatulla pelko siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, on läsnä koko ajan, Niina Mäntylä sanoo.

"On tärkeätä, että asia pidetään esillä"

Kesän mittaan julkisuudessaon kerrottutapauksista, joissa kiusaamista on tapahtunut lasten viettäessä vapaa-aikaa. Kuten uimarannoilla.

Nyt käytetään somea ja kiusaaminen on laajemman joukon tiedossa.

Tutkijatohtori Niina Mäntylä

– Koulukiusaaminen on hankalaa, sillä onhan lapsen pakko mennä kouluun. Vapaa-ajalla paikkoja voi vähän varoa, mutta ei sekään ole peruste sille, etteikö lapsen pidä voida kulkea siellä, missä hän haluaa, Mäntylä sanoo.

Kiusaamisen leviäminen koulun tontilta sosiaaliseen mediaan näkyy myös tutkijalle.

– Sen luonne muuttuu ehkä vähän niin, että nyt käytetään somea ja kiusaaminen on laajemman joukon tiedossa. Somessa pieniläkin teoilla voidaan aiheuttaa isoja vahinkoja. Tulevaisuudessa kiusaaminen siirtyy varmaan yhä enemmän piiloon, Mäntylä arvelee.

– Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kiusaaminen on tullut hiukan enemmän ihmisten tietoisuuteen ja siihen puututaan vähän herkemmin. Ei se varmasti koskaan lopu, mutta on tärkeätä, että asiaa pidetään esillä.

"Sellaista syytä ei ole olemassa, joka oikeuttaisi kiusaamisen"

Niina Mäntylän johdolla toteutettu Pelastakaa koulukiusattu -tutkimus julkaistiin vuonna 2013.

– Tutkimuksessa havaittiin, että aikuisten asenteet kiusaamista kohtaan ovat edelleen aika vähätteleviä ja niitä oikeudellisia puuttumisen keinoja, joita lainsäädäntö mahdollistaisi, ei käytetä tehokkaasti, Mäntylä summaa.

Kiusaamista piilottelevat sekä kiusaaja että kiusattu, Mäntylä tietää.

Tutkimuksessa havaittiin, että aikuisten asenteet kiusaamista kohtaan ovat edelleen aika vähätteleviä.

Tutkijatohtori Niina Mäntylä

– Osataan piilotella ja puhua vähän eri juttuja, mitä todellisuus on. Kiusatulla on niin suuri häpeäntunne, että vaikka kysytään suoraan, ei vastausta saada.

Ratkaisuiksi tutkija tarjoaa esimerkiksi seurantajärjestelmiä ja kyselyitä, jotka toteutettaisiin koko luokalle ja joihin vastattaisiin anonyymisti.

– Kiusattujen kokemusten mukaan toimivia keinoja kiusaamisen lopettamiseen olivat yhteistapaamiset, joissa olivat läsnä sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmat. Lisäksi poliisi, jolla on suurempi auktoriteetti, ottaminen mukaan asian selvittelyyn ja koulun osalta erilaiset ryhmäsiirrot ja luokanvaihdot koettiin toimiviksi, Mäntylä kertoo tutkimuksensa tuloksista.

Siksi ei saa kiusata, että "toinen on vaan niin ärsyttävä".

– Se on niitä kiusaajien kehittämiä neutralisointitekniikoita, jolla he oikeuttavat jotenkin omaa tekemistään. Tilanne on aina se, että kiusaaja tekee väärin. Kiusaamisessa ei ole mukana kaksi tasaväkistä tahoa. Sellaista syytä ei ole olemassa, joka oikeuttaisi kiusaamisen, Niina Mäntylä sanoo.