EU nopeuttaa turvapaikanhakijoiden käännytyksiä – mitä muuta voisi tehdä?

EU:n komissiolta odotetaan lähiviikkoina listaa niin kutsutuista turvallisista maista. Se nopeuttaisi unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä. Joulukuuhun mennessä odotetaan komissiolta ehdotusta siitä, miten eteläisiin jäsenmaihin tulevia turvapaikanhakijoita voitaisiin uudelleensijoittaa jatkossa. Mutta voitaisiinko järjestelmälle tehdä jotain muuta?

Ulkomaat
Turvapaikanhakijoita Unkarissa
Turvapaikanhakijat pyrkivät Unkarin kautta Länsi-Eurooppaan muun muassa siksi, että Unkari ei myönnä turvapaikkaa kuin harvoille. Zoltan Balogh / EPA

Toukokuussa EU-komission presidentti Jean-Claude Juncker esitteli toimet, joilla lisättiin merivalvontaa Välimerellä ja helpotettiin Italian ja Kreikan urakkaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä.

Samalla esiteltiin Junckerin ehdotus 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisesta muihin jäsenmaihin. Hallitukset ovat ilmaisseet valmiutensa vastaanottaa 32 000. Näiden lisäksi Lähi-idän pakolaisleireiltä otetaan vastaan 20 000 kiintiöpakolaista.

Nyt Juncker valmistelee (siirryt toiseen palveluun) joulukuuksi ehdotusta, joka loisi pysyvän hätämekanismin. Sen puitteissa tulijatulvan kohdannut jäsenmaa voisi vaatia apua turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi.

– Tämä vastaa akuuttiin tilanteeseen, mutta pitkäkestoisesti olisi tärkeää pyrkiä parantamaan Euroopan turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja soveltamista. Näitä varmasti pohditaan EU:n päättäjien kesken, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Turvallisissakin maissa voidaan vainota yksilöitä

Samaan aikaan pyritään nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Komissio ehdotti yhdeksän vuotta sitten niin kutsuttujen turvallisten maiden listan luomista, mutta silloin ajatus tyrmättiin jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta rajoittavana. Nyt lista ollaan laatimassa jo syyskuun aikana, ja sen avulla esimerkiksi Balkanin maista tulevat turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää pikaisesti. Tämän katsotaan vapauttavan resursseja vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden hoitoon, ja toisaalta kasvattavan jäsenmaissa myötätuntoa turvapaikanhakijoita kohtaan.

– Turvallisten maiden lista helpottaa käsittelykuormitusta, mutta aina voi yleisesti turvallisessakin maassa yksittäiseen henkilöön kohdistua vainoa. Joten tapauskohtaisuus pitäisi pyrkiä pitämään mukana, muistuttaa Lehtinen.

Palautettaisiinko sisäiset rajatarkastukset?

Kolmas lähiajan toimi koskee sisäisiä rajatarkastuksia. Vuonna 1985 solmittu Schengenin sopimus poisti sisäiset rajatarkastukset, mutta sopimukseen tehtiin muutos vuonna 2013, joka mahdollistaa rajatarkastusten väliaikaisen palauttamisen sisärajoille turvallisuuden niin vaatiessa.

Tuorein tällainen tapaus on Itävalta, joka käynnisti tehostetun rajavalvonnan sunnuntai-iltana ihmissalakuljetuksen estämiseksi. Tarkastuksiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun viime torstaina Itävallassa löydettiin 71 kuollutta turvapaikanhakijaa rekan perävaunusta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen ymmärtää yksittäisten maiden ratkaisuja tiettyyn pisteeseen asti:

– Tällaisista tarkastuksista juuri haluttiin päästä Schengen-sopimuksen kautta eroon. Jatkuviin rajatarkastuksiin ei ole varaa, mutta toki pistotarkastuksilla luodaan pelotevaikutus, jotta ihmissalakuljettajat epäröivät käyttää tiettyjä reittejä ja menetelmiä.

Sinkkosen mukaan maahanmuutto ei sinänsä ole aiemmin toiminut perusteena tilapäisten, sisärajalla tapahtuvien tarkastusten käyttöönotolle. Tarkastusten palauttaminen ei muutenkaan patoa ihmisvirtaa, jos rajojen valvonta on rajanylityspaikkojen ulkopuolella olematonta:

– Se on vähän kuin nyt pystytettäisiin Tampereen ja Helsingin välille raja-asema. EU:lla ei ole käytännössä enää rajavalvontaa sisärajoilla, joten jos jollekin tielle laitetaan tarkastuspiste vaikka tilapäisestikin, niin sen voi sivuuttaa kahden sadan metrin päässä, tien ulkopuolella, kuvaa Sinkkonen.

EU järjestää ylimääräisen sisäministerien kokouksen Brysselissä 14. syyskuuta, jossa mietittäneen myös sisärajojen tarkastuksia.

UNHCR: Luotava mahdollisuus hakea turvapaikkaa laillisesti

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja António Guterres vaati (siirryt toiseen palveluun)viime keskiviikkona, että EU:n on taisteltava ihmissalakuljetusta vastaan, suojeltava pakolaisia sekä luotava toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa turvapaikan hakemisen laillisesti.

Nykyjärjestelmässä turvapaikkaa ei voi Eurooppaan hakea EU:n ulkopuolelta, mikä pakottaa turvapaikanhakijat pyrkimään keinolla millä hyvänsä unionin alueelle.

Unkarin ja Serbian raja
Unkarilainen sotilas rakentaa aitaa Serbian vastaisella rajalla.Tamas Soki / EPA

Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen lähtisi kehittämään kiintiöjärjestelmää. Suomi on ottanut vastaan tuhatkunta ns. kiintiöpakolaista, jotka valitaan EU:n ulkopuolella sijaitsevilta pakolaisleireiltä. Myös humanitaarisin syin myönnettäviä viisumeja ja perheenyhdistämistä pitäisi toteuttaa laajemmin. Viisumin voisi hakea esimerkiksi Suomen suurlähetystöstä, ja sen avulla voisi matkustaa Suomeen hakemaan varsinaista turvapaikkaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen pitää ulkomailla tapahtuvaa turvapaikanhakua hyvänä ideana, mutta käytännössä sitä on vaikea toteuttaa ainakaan nykyisten pakolaisvirtojen reiteillä.

– Tässä se suurin ongelma on Libya, joka on tällä hetkellä yksi käytetyimpiä reittejä Italiaan. Libyassa ei tällä hetkellä ole toimivaa hallintoa, joka mahdollistaisi turvapaikanhakukeskuksen perustamisen. Toinen on tietysti Syyrian ja Turkin rajaseutu, jossa on vastaava tilanne. EU:lla on ollut aikaisemminkin tavoite, että paperiasioita voisi käsitellä jo lähtömaassa, mutta nämä lähialueen kriisit ovat tehneet siitä mahdottoman. Ensin pitäisi sisällissota ja hajonnut hallinto kyetä ratkomaan, ja siinä on kyse vuosikymmenien projektista, pohtii Sinkkonen.

Saksalta kädenojennus syyrialaispakolaisille

EU:ssa turvapaikkaa hakeva voidaan Dublinin sopimuksen perusteella palauttaa siihen maahan, jonne hän on ensin unionin alueelle tullut. Tämä on ongelma paitsi unionin rajalla sijaitsevien maiden kannalta, myös turvapaikanhakijan kannalta, koska eri maiden olosuhteet ja turvapaikanmyöntöalttius (siirryt toiseen palveluun) vaihtelee. Unkari hylkää yhdeksän kymmenestä turvapaikkahakemuksesta, Ruotsi vain neljäsosan.

Ei siten ole ihme, että turvapaikanhakijat eivät jää esimerkiksi Unkariin, eivätkä halua tulla rekisteröidyiksi siellä – koska voisivat siinä tapauksessa tulla palautetuiksi muualta Unkariin. Uutistoimisto Reutersin viime viikolla haastattelema, nimettömänä esiintyvä turvapaikanhakija kertoo tekevänsä kaikkensa, että pääsee Ruotsiin:

– Minun veljeni on Ruotsissa. Hän kehotti minua mieluummin vaikka hakkaamaan kädet irti kuin antamaan unkarilaisviranomaisille sormenjälkeni. Joten yritämme päästä täältä Itävaltaan törmäämättä Unkarin poliisiin.

Myös turvapaikanhakijoiden taloudellinen tuki vaihtelee EU-maiden välillä.

Saksa päätti (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla sallia syyrialaisille turvapaikanhakijoille poikkeuskohtelun: heitä ei palauteta ensisijaiseen saapumismaahan, vaan he saavat jäädä odottamaan turvapaikka-asian ratkaisua Saksaan. Ele on inhimillisesti tärkeä syyrialaisille, ja se on myös tärkeä kädenojennus pakolaistaakan alla kärvisteleville Italialle ja Kreikalle.

– Se on ollut Saksalta iso ja tietyllä tapaa humaani päätös, se helpottaa valtavasti tilannetta niissä maissa, joihin turvapaikanhakijoita eniten saapuu ensin, kiittää Lehtinen.

Pakolaisista valtaosa köyhissä lähimaissa, jotka tarvitsevat lisää tukea

Paljon on puhuttu myös pakolaisia eniten vastaanottavien maiden tukemisesta. Liki yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on joko kriisimaan sisäisenä pakolaisena tai köyhässä naapurimaassa.

Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa
Turkissa on pari miljoonaa syyrialaispakolaista, joista monet ovat joutuneet asumaan kurjissa oloissa jo useita vuosia.Sedat Suna / EPA

Maailman eniten pakolaisia vastaanottavia maita ovatUNHCR:n tilaston (siirryt toiseen palveluun)mukaan Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordania.

Kuitenkin esimerkiksi Syyrian pakolaisia vastaanottavat Turkki ja Libanon (yhteensä kolmisen miljoonaa pakolaista) eivät ole saaneet länsimailta tarpeeksi rahoitusta. UNHCR:n mukaan vain noin 41 prosenttia pakolaishuollon budjetista on saatu rahoitettua. Lähimaiden leirien surkeat olot ajavat yhä uusia pakolaisia matkalle kohti Eurooppaa.