Työn sankari Stahanovista 80 vuotta – Kun Neuvostoliiton työläiset ihmesuorituksiin ylsivät

Kaivosmies Aleksei Stahanov kaivoi kuuden tunnin työvuoronsa aikana 102 tonnia kivihiiltä. Uskomaton suoritus 31. elokuuta 1935 ylitti hiilenkaivuun päivänormin peräti 1 457 prosentilla. Mallityöläinen Stahanovista alkoi monissa sosialistimaissa kopioitu tuottavuusohjelma, jossa vain mielikuvitus oli rajana.

tiede
Kaivostyöläinen Aleksei Stahanov.
Aleksei Stahanovin (oik.) sanottiin 31.8.1935 kaivaneen kivihiiltä 13 kertaisesti päivänormin verran. Stahanovista tehtiin neuvostoliiton mallityöläinen. United States Library of Congress

Stahanovin urotyö 80 vuotta sitten ei syntynyt sattumalta. Stalinin Neuvostoliitto oli ottanut käyttöön viisivuotissuunnitelmat. Siinä yhteydessä tulivat työnormit. Jos päivittäisen vaadittavan työnormin ylitti, saattoi saada savukkeita tai muita etuisuuksia.

– Siinä oli taustalla sosialistinen kilpailu ja työn tehostaminen. Se oli kilpailua rakkaudesta järjestelmään, eikä sen vuoksi, että saataisiin lisää palkkaa, sanoo työmarkkinahistorian tutkija Tapio Bergholm SAK:sta.

Kaivosmies Stahanovin ja hänen työkavereidensa uskomaton 102 tonnin ennätystehtailun puitteet oli etukäteen mahdollisimman hyvin järjestetty. Myös kaivausmääriä liioiteltiin. Stahanov tuskin sai irti 13 kertaa normaalin päiväannoksen verran kivihiiltä, vaikka keskivertoa parempi kaivosmies olikin.

Neuvostoliiton uusi työjärjestelmä nimettiin Stahanovin mukaan. Se oli kampanja, jolla mallityöläisiä esiteltiin esikuvina.

Murhetta ja mielipahaa, mutta vähän tuottavuutta

Sosialistisia työn sankareita synnytettiin Neuvostoliitossa tarvittavin väliajoin. Palkitut saivat maan korkeimpiin kuuluvan kunniamerkin erityisen tuotteliaasta tai kekseliäästä toiminnasta. Nerokkaaksi tarkoitetun tuottavuusohjelman kääntöpuoli paljastui pian.

– Ongelmat olivat siinä, että kohtuullisen päivätyön periaatetta yritettiin muuttaa. Stahanovilaisuus koettiin hiostuksena. Koettiin, että se on systeemin salajuoni patistaa työntekijöitä kohtuuttomiin työsuorituksiin, työmarkkinahistorian tutkija Bergholm sanoo.

Mallityöläisiä ja työn sankareita etsittiin sodan jälkeen myös monista muista sosialistimaista. DDR:ssä Stahanovin temppu kopioitiin lähes sellaisenaan 1948.

Kaivosmies Adolf Hennecken väitettiin tuolloin kaivaneen yli 24 kuutiometriä hiiltä työvuorossa, mikä vastasi 387 prosenttia enemmän kuin hiiltä saatiin irti normipäivänä. Hennecke, joka itse osallistui tempauksen suunnitteluun, ei kehdannut työkavereidensa vihan pelossa vedättää tuloksia aivan esikuvansa Stahanovin lukemiin.

Työpaikoilla harvoja ja valittuja palkitseva tuottavuusohjelma aiheuttikin mielipahaa. Palkittuja pilkattiin ja usein heidät eristettiin työyhteisöstä. Monet kohtasivat myös suoranaista väkivaltaa.

Mallityöläinen propagandavälineenä

Stahanovilaisuus toimikin vain teoriassa. Suurta tuottavuutta kampanjalla ei saavutettu ja 1970-luvulle tultaessa innostus alkoi hiipua. Sosialistisen työn sankareita palkittiin pelkästään Neuvostoliitossa vuoteen 1991 asti noin 19 000.

Työmarkkinahistorian tutkija Tapio Bergholm tietää, että myös suomalaisille mallityöläisiä esiteltiin innokkaasti.

– Suomesta kun tehtiin delegaatiomatkoja, niin iskurityöläiset ovat istuneet niissä samoissa pöydissä. He olivat yhteiskunnan mallikappaleita.

Monet palkitut ovat myöhemmin paljastaneet, kuinka esimerkiksi DDR:ssä kekseliäisyydestä ja tuottavuudesta saadut palkinnot olivat vain suurta showta.

Neuvostoliitossa Aleksei Stahanov sai työpaikan ministeriöstä, oman talon ja puhelimen. Pian alkoholista tuli ongelma, eikä Stahanovia enää haluttu julkisuuteen. Työn ja ahkeruuden esikuva kuoli toimettomana, yksinäisenä ja masentuneena 1977.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus