Analyysi: Kärkihankkeilla mannaa maakuntiin ja kouluihin

Hallituksen kärkihankkeiden johtolankana on panostaa rahaa johonkin oikeasti uuteen. Keskustalle se on erityisesti biotalous ja kokoomukselle koulujen digitalisoiminen.

politiikka
Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Hallituksen kärkihankkeita on odotettu kuin kuuta nousevaa. Leikkausten alhossa vaeltava kansa ja sen hallitus kaipaavat kipeästi piristysruiskeita. Maanantai-iltana hallitus viimein kertoi, miten 1,6 miljardin kärkihankerahat jaetaan eri painopisteiden kesken.

Jo aiemmin on kerrottu, että 600 miljoonaa euroa käytetään korjausvelan vähentämiseen, erityisesti teiden korjaamiseen.

Kärkihankkeet on jaettu viiteen kokonaisuuteen, jotka sisältävät 26 eri kärkihanketta. Konkreettisia toimenpiteitä on kaikkiaan noin 80.

Kokonaisuuksista biotalous ja puhtaat menetelmät sekä osaaminen ja koulutus saavat kärkihankkeiden rahapotista vajaan kolmanneksen, molemmat 300 miljoonaa euroa.

Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi panostetaan 170 miljoonaa euroa. Hyvinvointi ja terveys saa 130 miljoonaa. Toimintatapojen uudistamiseen satsataan 100 miljoonaa euroa.

Opettajat koulun penkille

Hallitus ei vielä maanantaina täsmentänyt, mitä konkreettisia hankkeita käynnistetään ja paljonko ne saavat rahaa. Ministerityöryhmät kertovat vielä tällä viikolla yksityiskohtaisesti, mihin konkreettisiin hankkeisiin rahat käytetään.

Biotalouden kärkihankerahoilla on tarkoitus tukea erityisesti uusiutuvan energian hankkeita. Ylen tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa aiotaan sijoittaa hiilen ja öljyn korvaamiseen puhtaalla tekniikalla.

Itämerta ja muita vesistöjä puhdistetaan ravinteiden kierrätystä tehostamalla.

Koulutuksen ja osaamisen kärkihankerahoista aiotaan käyttää iso osa peruskoulujen uudistamiseen ja digitalisointiin. Se ei tarkoita iPadeja kaikille Suomen koululaisille, vaan ensisijaisesti aiotaan parantaa täydennyskoulutuksella opettajien valmiuksia käyttää digitaalista opetusmateriaalia ja -menetelmiä.

Toimintatapojen uudistamisessa monet kärkihankkeet, kuten normien purkaminen, eivät vaadi lainkaan rahaa. Julkisten palveluiden digitalisoimiseen on ollut esillä Ylen tietojen mukaan kuitenkin noin sadan miljoonan euron panostus.

Uudet työpaikat biotalouden varassa

Kärkihankkeiden tarkoitus on sysätä seisahtunut maa muutoksen ja kasvun tielle. Elinkeinoelämän keskusliitosta on jopa väitetty, että koko Suomen selviytyminen talouskurimuksesta riippuu siitä, miten Sipilän hallituksen kärkihankkeet onnistuvat.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen päätavoite on talouden ja työllisyyden kasvu. Kun pääministerin itsensä luotsaama kärkihanke, vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tähdännyt yhteiskuntasopimus ajoi karille, muihin kärkihankkeisiin kohdistuu entistä kovempia paineita.

Biotalous on kärkihankkeiden lippulaiva. Hallituksen tavoite on luoda 110 000 uutta työpaikkaa. Pääministeri Sipilä (kesk.) on lupaillut, että niistä valtaosa syntyy biotalouden, metsien ja puhtaan teknologian, ympärille. Useat biotalouden toimijat ovat pitäneet hallituksen laskelmia liian optimistisina.

Mannaa maakuntiin ja kouluihin

Sipilän hallituksella on ollut jaettavanaan äänestäjilleen etupäässä kipeitä leikkauksia. Siksi kärkihankerahat ovat herättäneet myös voimakkaita poliittisia intohimoja. Keskusta on ajanut näkyvästi biotalouden ja sitä kautta maakuntien asiaa elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla.

Sipilä ei vastannut suoraan hallituksen tiedotustilaisuudessa esitettyyn kysymykseen, saako Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera 100 miljoonaa euroa kärkihankerahoista. Sipilä sanoi, että biotalouden rahojen jaosta päättää kyseinen ministerityöryhmä.

Sivistyspuolueeksi itseään tituleeraava kokoomus on pitänyt ääntä erityisesti koulujen sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän rahojen puolesta. Niinpä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta Tekesiltä leikattua yritysten hankkeiden rahoitusta saatetaan kompensoida kärkihankerahoilla, joita ohjataan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tiivistämiseen. Kärkihankerahoja ei ollut tarkoitus käyttää leikkausten kompensoimiseen.

– Tämä ei ole siiloutunutta eikä yhden puolueen politiikkaa, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kärkihankkeista hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Kun keskusta ja kokoomus ovat pitäneet tiukasti omien lempilastensa puolta, perussuomalaiset ovat huolehtineet siitä, ettei kärkihankerahoja räiskitä sinne ja tänne kuin tavanomaisen budjetin määrärahoja, vaan ne menevät oikeasti konkreettisiin, uutta luoviin hankkeisiin. Näin kuvaa kärkihankkeiden valmistelua seurannut perussuomalainen toimija. Tämä on toki muidenkin puolueiden edustajien mukaan koko hankkeen punainen lanka.

Puolueiden keskinäisessä vertailussa perussuomalaisten voi katsoa jääneen lievään alakynteen kärkihankkeiden rahanjaossa. 300 miljoonan euron potteja ei perussuomalaisten ministereille herunut. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) vetämä kärkihanke hyvinvointi ja terveys sai 130 miljoonaa euroa. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääsee taas jakamaan työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeen saamaa 170 miljoonaa euroa. Niillä on tarkoitus muun muassa tehostaa työnvälitystä, edistää paikallista sopimista ja purkaa kannustinloukkuja.

Hallitus aikoo perustaa "kokeilutoimiston"

Yrittäjänä rikastuneen Juha Sipilän on odotettu tuovan "keksijä-pellen" luovaa otetta maan johtamiseen. Sitä voi löytyä kärkihankkeisiin kirjatusta "kokeilukulttuurista". Siitä ei liene ainakaan suurta taloudellista vahinkoa maalle, sillä kokeilut eivät vaadi juuri rahallisia panostuksia. Hallituslähteen mukaan "hyvä kokeilu rahoittaa itse itsensä".

Kokeiluilla hallitus haluaa edistää luovia ratkaisuja, palveluiden parantamista, omatoimisuutta, yrittäjyyttä, alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.

Kokeilujen edistämiseksi hallitus aikoo perustaa valtioneuvoston kansliaan erityisen "kokeilutoimiston", joka seuloo esimerkiksi kansalaisten, järjestöjen tai kuntien tekemiä kokeiluideoita, selvittää niiden toteuttamisen esteitä ja ohjaa niitä eteenpäin.

Hallituksen strategiset kokeilut, kuten perustulon kokeilu, vieraiden kielten opiskelu ensimmäisellä luokalla ja ruotsin korvaaminen jollain toisella kielellä, vaativat myös rahallisia panostuksia. Ne ovat vielä suunnitteluasteella ja voivat edellyttää myös joitain lakimuutoksia.