Koirien raakaruokamarkkinoilla entistä ahtaampaa – Mush hakee kasvua ulkomailta

Lemmikkien raakaruokaa valmistava Mush aikoo vahvistaa asemiaan kansainvälisillä markkinoilla. Snellman-konserniin kuuluva pietarsaarelaisyritys hakee parempaa jalansijaa Ruotsista ja Saksasta. Kotimaassa viime vuosien kovaa kasvuvauhtia hillitsee lisääntynyt kilpailu.

elävä ravinto
Kuvassa valmistetaan koirien ja kissojen raakaruokaa tehtaassa.
Kalle Niskala / Yle

Mushin tehtaalta Pietarsaaresta lähtee matkaan noin 4 miljoonaa kiloa raakaruokaa vuodessa. 90 prosenttia tästä kypsentämättömästä ruuasta menee koirille ja loput kissoille.

Raakaruokatrendin ansiosta yhtiön tuotanto ja liikevaihto kasvoivat vielä muutama vuosi sitten erittäin voimakkaasti. Kasvu jatkuu yhä, mutta maltillisemmin.

– Raakaruokinnassa tapahtui Suomessa muutama vuosi sitten suurta kasvua. Me olimme silloin hyvässä asemassa, koska kilpailijoita ei ollut paljon, kertoo toimitusjohtaja Magnus Pettersson.

Nyt markkinoilla on ahtaampaa, kun kilpailijoita on enemmän.

Mietimme joka päivä sitä, miten saamme saksalaiset vakuutettua, että suomalaista tuotetta kannattaa suosia. Siinä markkinoilla ja brändityöllä on iso merkitys.

Magnus Pettersson, toimitusjohtaja

– Tämän vuoksi raju kasvu kotimaan markkinoilla on meidän osaltamme vähän hidastunut ja nyt haetaan suuntaa tuonne Ruotsiin ja Saksaan.

Laajentumiselle on edellytyksiä ainakin nykyisten tilojen ja ympäristöluvan puolesta. Ne mahdollistavat sen, että vuosituotanto voisi yli kaksinkertaistua, eli nousta 9 miljoonaan kiloon vuodessa.

Saksassa paljon töitä edessä

Mush on ollut Ruotsin markkinoilla kolme vuotta ja Saksassa puolitoista vuotta. Näissä koirien raakaruokatrendi on toimitusjohtaja Petterssonin mukaan tällä hetkellä Suomea pienempi. Myynnissä odotetaan nousua, kun trendi kasvaa.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 6,4 miljoona euroa. Siitä noin 70 prosenttia tulee Suomesta, reilu 20 prosenttia Ruotsista ja 7 prosenttia Saksasta.

Saksassa ollaan toimitusjohtajan mukaan vielä käynnistelyvaiheessa.

– Mietimme joka päivä sitä, miten saamme saksalaiset vakuutettua, että suomalaista tuotetta kannattaa suosia. Siinä markkinoilla ja brändityöllä on iso merkitys. Emme ole vielä päässeet tavoitteisiin, mutta vastaanotto on ollut hyvä. Kovasti pitää kuitenkin tehdä töitä.