1. yle.fi
  2. Uutiset

Lisätietoa kärkihankkeista: Julkisten palvelujen digitalisointi voi tuoda tullessaan kansallisen tulorekisterin

Hallitus haluaa uudistaa toimintatapoja ja digitalisoida julkisen sektorin palvelut. Hallitus pyrkii ns. yhden luukun periaatteeseen, ettei samoja tietoja tarvitsisi antaa viranomaisille kuin kerran.

politiikka
Verkkojohtoja.
Yle Uutisgrafiikka

Hallitus on jo kysynyt julkiselta sektorilta, kuinka tuottavuutta voidaan lisätä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) muisteli tänään tiistaina tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa, että ehdotuksia tuli yli 260. Mahdollisesti jatkojalostettavia käydään nyt läpi. Yksi mahdollisesti etenevä hanke on kansallinen tulorekisteri. Sitä on suunniteltu jo vuosia.

– Kaikkien tulotiedot olisivat reaaliajassa samassa paikassa. Yritykset kertoisivat kerran, mitä ovat maksaneet, Vehviläinen kertoo.

Asiaa valmistellaan valtiovarainministeriössä usealla osastolla.

– Se tarkoittaisi, ettei esimerkiksi verokorttimuutoksia tarvitsisi tehdä kesken vuoden, Vehviläinen antaa esimerkin.

Edessä on jopa viiden vuoden työ, Vehviläinen arvioi. Hallitus pyrkii yhden luukun periaatteeseen, jolloin samaa tietoa kysyttäisiin esimerkiksi kansalaisilta vain kerran.

– Tämä on sukua sille, mitä Virossa on tehty jo vuosien ajan, Vehviläinen vertaa.

Tämä on sukua sille, mitä Virossa on tehty jo vuosien ajan.

Anu Vehviläinen

Kyse on kuitenkin isosta asiasta, joka vaatii uskallusta purkaa vanhoja käytäntöjä, hän muistuttaa. Lisäksi on huomioitava se, ettei esimerkiksi kaikilla kansalaisilla ole välineitä asioida sähköisesti.

Niin sanotuista hallituksen kärkihankkeista julkisten palvelujen digitalisoiminen on Vehviläisen vastuulla. Eilen hallitus kertoi, että toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeeseen, johon digitalisaatiokin kuuluu, on varattu 100 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle.

Hallitus haluaa kokeilukulttuurista arkipäivää

Toimintatapojen uudistamiseen kuuluu myös kokeilukulttuurin käyttöönotto. Vehviläinen antaa esimerkin, että kotitalousvähennys oli aikoinaan tällainen kokeilu ja tunnettu on myös Kainuun hallintokokeilu. Vaikeimmasta päästä on hänen mukaansa hallitusohjelmaan kirjattu perustulokokeilu, josta on vastuussa sosiaali- ja terveysministeriö ja ministeri Hanna Mäntylä (ps.)

– Tarkoitus on ottaa kokeilukulttuuri käyttöön arkipäivässä. Suunnitellaan vähemmän, tehdään enemmän, Vehviläinen kuvailee.

Kesän aikana kunnilta, maakunnilta ja kansalaisilta on pyydetty ehdotuksia siitä, mitä haluttaisiin kokeilla. Vehviläinen mainitsee, että otakantaa.fi-sivuston kautta ehdotuksia tuli 160.

Suurimmat esteet kokeiluille ovat vastaajien mukaan asenteet ja byrokratia.

Anu Vehviläinen

– Suurimmat esteet kokeiluille ovat vastaajien mukaan asenteet ja byrokratia, Vehviläinen kertoo.

Valtioneuvostoon on tarkoitus perustaa kokeilutoiminnan toimisto. Ministeri arvelee sen työllistäväksi vaikutukseksi pari kolme henkilötyövuotta.

Hän painottaa, että johtaminen ja toimeenpano on saatava paremmaksi, jotta hallitusohjelman poikkihallinnolliset päätökset pystytään toteuttamaan.

Ruotsissa on yhtenäinen valtioneuvosto, Vehviläinen vertaa. Suomessakin on menty siihen suuntaan:

– Olisiko hyvä, ettei olisi erillisiä ministeriöitä, Vehviläinen kysyy.

Asiasta tehdään selvitys ensi vuoden loppuun mennessä.

Kärkihankkeet rahoitetaan osinkotuloilla ja myymällä valtion omaisuutta. Niihin on varattu kolmelle vuodelle kaikkiaan 1,6 miljardia euroa, josta 600 miljoonaa on korvamerkitty väylähankkeisiin. Eilen maanantaina hallitus kertoi, että eniten kärkihankerahaa suunnataan biotalouden ja koulutuksen hankkeisiin, molempiin 300 miljoonaa euroa. Työllisyyden ja kilpailukyvyn parannushankkeisiin on varattu 170 miljoonaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden hankkeisiin 130 miljoonaa.

Lue seuraavaksi