Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä 1865. Se aloitti toimintansa 1. syyskuuta niin sanottuna yläalkeiskouluna, ja oli oppikouluista toiseksi vanhin heti Jyväskylän lyseon jälkeen.
Tällä viikolla näyttävästi 150 vuoden historiaansa juhliva oppilaitos arvostaa juuriaan, ja elää kansainvälistä elämää, kuten perustamisensa aikoinakin. Nykyisellä lyseon IB-linjalla on imua vuosi vuodelta enemmän.
– Joensuun lyseossa oli sen aloittaessa oppilaita vain parikymmentä, heistä suurin osa ruotsinkielisiä. Into oli kuitenkin kova, samoin opetuksen tarve, kertoo Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Ismo Björn.
"Herrahan sinusta samalla tulee"
Saimaan kanava ja sen myötä tehty Pielisjoen kanavointi olivat Joensuun kasvulle keskeisiä asioita. Myös Karjalan rata oli merkittävä. Kauppatavara kulki vesillä ja kiskoilla. Puun jalostus ja kuljetus työllistivät.
– 1848 perustettu Joensuun kaupunki kasvoi muutamassa vuosikymmenessä jättiharppauksin niihin aikoihin, kun Joensuun Lyseo syntyi. Kaupunki tarvitsi virkamiehiä, porvareita ja Itä-Suomi opettajia. Oli siis varsin kuvaavaa, kun lyseoon päässeille todettiin, että "herrahan sinusta samalla tulee", kertoo Ismo Björn.
– Koulu oli keskeinen tekijä kaupungin kehitykselle. Se toisaalta veti tänne asukkaita, toisaalta myös juurrutti heitä tänne. Nuoria ei välttämättä enää tarvinnut lähettää täältä kauas opintielle, Björn kertoo.
Täysiluokkaiseksi lyseo laajeni vuonna 1889, ja toimi siinä muodossa aina vuoteen 1974 saakka, jolloin siirryttiin peruskoulujärjestelmään.
Koulu toimi aluksi vuokrarakennuksissa. Joensuun kaupunki lahjoitti koululle oman tontin vihdoin vuonna 1889, ja elokuun alussa 1894 otettiin käyttöön Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus. Nykyisin kyseinen rakennus toimii Joensuun taidemuseona, ja Lyseon lukio on muuttanut kadun toiselle puolelle.